United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Te olette voittaneet Siuron, joka aina tahtoo olla ensimmäinen. Meillä leikataan vasta huomenna. Ja, niinkuin arvasitte, minä olen juuri hakemassa väkeä teiltäkin apupäiville." Mainitsemme tässä selitykseksi, että Puolamäken torppa oli Siuron rusthollin maalla. Puolamäen nuoret läksivät kirkolle rusthollarin pojan kanssa.
Pihalla kasvoi suuri koivu, jonka haaroilla Joju monta kertaa oli keinunut, ja siihen nyt päättivät leikata nimensä. Sakki ja Joju ottivat puukot tupestaan ja rupesivat puuta uurtamaan. Totta teidänkin nimenne leikataan? kysyi Sakki tytöiltä. Kyllä se on tarkoituksemme, vastasi Maiju. Saatammehan sen itsekkin tehdä, ettemme teitä vaivaa, virkkoi Solmia. Tässä sinun nimesi jo on, sanoi Joju.
Rahaa minulla ei ole, vaan minä voin tehdä työtä. Antakaa minulle jotakin työtä." "Ei ole työstä puutetta. Tuolla leikataan viljaa paraikaa. Tahdotko käydä työhön?" "Aivan kernaasti. Milloin pitää minun aloittaa?" "Huomenna. Saat pitää kirjan. Sinä saat oikein ansaita sen."
Luulemmekin, että he turhaan sienien tähden tekevät paljon työtä ja tuhlaavat varojaan", sanoivat he. "Kuinka te sitten niitä valmistatte?" "Keino on aivan yksinkertainen. Havun neulat, lehdet ja muut rikat noukitaan niistä tarkoin pois. Kanta leikataan poikki, nähdäkseen onko sieni vapaa madoista, sillä jos kannassa kerran ei ole madon reikiä, niin on sieni terve.
Näyttää siltä kuin ei olisi näillä seuduin monta kunnon miestä, tuskin kymmentä, koko läänissä, yksin lukein. Mutta kun kuolee joku, niin sitte teiltä kyllä lähtee koreat puheet. Kehua leikataan kuin urakalla: uutteran ja rehellisen työmiehen on isänmaa taas menettänyt rehellisenä ja kunnon miehenä oli hän saavuttanut paikkakuntansa luottamuksen j.n.e.
Kun se sitten on kasvanut ja kypsynyt, se leikataan. Sitten se rouhennetaan, puserretaan, kuohutetaan ja laitetaan olueksi." "Juuri samanlainen martyri on pellava. Kun se on valmistunut, se nyhdetään, lioitetaan, loukutetaan, kuivataan, rohditaan, kehrätään ja kudotaan palttinaksi, joka taas paloitellaan ja leikataan. Jälestäpäin plaastaroitaan sillä paiseita ja tukotetaan haavoja.
"Koskas tulette meille?" kysyivät kerran häneltä eräät naapurien tytöt. "Konsa sokeriruokoa leikataan", vastasi Virginia. "Silloin on tulonne meille sitä mieluisampi", lisäsivät tytöt. Kun Virginialta kysyttiin hänen ja veljensä ikää, vastasi hän: "Veljeni on tuon ison kokospalmun ikäinen, joka kasvaa tuolla lammikon rannalla, ja minä sen pienemmän puun ikäinen.
Rikas kauppias panee laiskan rengin taitamattomuuden korkeammalle kuin oman valistuneen mielensä sekä sallii että se karvapeite, jonka luonto on antanut hänen hevosensa peitteeksi, leikataan pois sillä hurjalla ja herjallisella perustuksella, että luoja erehtyi antaessaan eläimille vahvempaa suojaa talven alussa.
Päivän laskussa tulee tämän näytelmän vienoksi salaiseksi päätökseksi yö ja sen rauha; mutta auringon nousulla ei ole mitään oikeata päätöstä, sen jälkeen tulee kirkas valo, päivän rauhattomuus ja hääriväinen hälinä. Kaunis on kuolema! ah kuin halajan... Yhden eläimen nahasta leikataan hihnat, joista toiselle tehdään ohjat, suitset ja ikeenjutta. Vertaus helppo.
Mit' ollut on, se saata unheesen nyt. Työt jalot mielessäni hehkuu vaan. Sua pahoitinko? Mua? Ethän vainen! Sit' aikaa muistaa vaan, mi vihdoin koittaa Ja kansaa, joka vapauden voittaa! Pahaako mulle? Ei! Mua kutsuu maine, Ja valmis olen sitä nauttimaan. Kun täys' on vilja, niin se leikataan. Ma toimiin ryhdyn uljaan', uhkamiellä. Viel' en mä murru. Voimaa mull' on vielä.