United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta paeten tätä julkisen elämän hälinää pari rastasta on rakentanut pesänsä orjantappura-pensaasen juuri kammioni akkunan alle. Ja varhain aamulla he herättävät minut laulullansa. Toinen lentelee sinne tänne, yhtä uutterana, kuin mehiläinen, tuoden ruokaa puolisollensa, sillä välin kuin toinen, turvallisena lehtien välissä, makaa pesässä.
Taivaallisen maailman aavistukset täyttävät herkän sydämmen, kun astuu puolipäivän aikana näiden holvien suojaan auringonpaisteen tungetessa sisään maalattujen ikkunain kautta ja kauniitten äänien taivaallisista kööreistä muistuttavalla laulullansa kaiuttaessa avaraa huonetta.
Peippois-pari, joka oli pesänsä laatinut suureen, niityllä seisovaan puuhun, ihastutti meitä laulullansa ja oli ilomme ainoana todistajana. Varmaankin he ymmärsivät ilomme, ja olimmepa varmat, ett'eivät he ilmoittaisi kellenkään piilopaikkaamme.
Tämän luonnon suuren soittoneuvon, Jonka laulullansa luoja loi, Sen nyt kumman vuolas sävelvirta Korvihimme kaikkialta soi, Tuhatkielin, Tuhatmielin, Soraäänin, Sointuäänin Noin se vastaan ryöppyää, Kuulokalvot yllättää Kunpa vain on ihmishenki, Sydän ahdas, angervoinen, Voisi kaikki kielet kuulla, Kuulla vuolaat sävelvirrat Luonnon laajan laulukanteleessa.
Ne lintu-raukatkin, jotka me ihmiset ahtaasen vankihuoneesen tuomitsemme, että ne meitä huvittaisivat viehättävällä laulullansa, kuulevat kuusen tenhohuudon ja lyödä räpähyttelevät vienosti valittaen ja halusta huolehtien siipensä varsin haavoille vankeutensa armotonta häkkiseinää vasten.
Pidin ma hänestä paljon. Vaan onpa hänestä huolta! Jo hänet ma jättäisinkin. Paetkoon petonsa luokse! Helposti hän laulullansa luopi linnan taikka kaksi. MEDON. Kuihtukoon käteni ennen, karhut kalpani purekoon, tulkoon tunturten lakeudet ennen kuolinliinoikseni kuin hänet jätän mä tänne. Pois! Chryseiksen poluille! ANEMOTIS. Pan! Hän poistuvi!
Rantavedessä kasvava valkolumme peitti kainona kukkansa veden pinnan alle ja lehdokki avasi kupunsa laskeakseen voimakkaita tuoksuvirtoja viimehtimään kirkkaasen yöilmaan. Linnutkin, ihmetellen luonnon loistoa, vaikenivat vähitellen, ainoastaan kyntörastas kaiutti sulosointuisalla laulullansa hiljaista metsää.