United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
ULKOA Kentältä kuuluu meluista puhelua ja hihkuvia huutoja, jotka yltyvät hurjaksi lauluksi ja tanssin töminäksi: Hah hah hah, hih hih hih, hauskoja poikia ollaan! Heh heh heh, hih hih hih, Mervian poikia ollaan hih! URMAS Ryntää ovelle ja huutaa Sätenen: Ketä ne? Mikä elämä siellä? S
Ja siltä rauhan raukka saa, runoili räätäli ja jatkoi: Miks'ette ole jo katsonut itsellenne kumppania? Hm, hm, sanoi suutari, lahjat ovat moninaiset. Toisella on naimattomuuden lahja, toisella joku muu lahjansa. Niin minäkin ennen aattelin, mutta muijani kun kuoli, murhe mulle tuli ja huoli! Aina sinä vaan teet kaikki lauluksi; etkö jo siihen väsy? Hei, en!
Matti jäi istumaan yksinänsä tupaan, ja Pekka alkoi astuksia Hemmolata kohti. Mennessään hän ajatteli, että taitaapa tavara miestä ylpistää, ja vielä minullekin vihansa viskasi. No jos se alkaa sellaista olla, niin en minäkään hänestä koko miehestä isosti välitä... Sitten hän pani lauluksi ja lauloi, että kajahteli keväinen ilta: Henttuni sanoi, elä saakuri jätä, sillä yhdessä on hauska mennä.
Meidän surujemme tarina on täst'edes tuleva lauluksi, jolla lapsia nukutellaan.»
Aikansa venyteltyään, nousi hän vihdoin vihellellen pystyyn, korjaili pukuaan, huuhtoi erityisen huolellisesti silmänsä ja pisti pieneksi lauluksi, ottaessaan takkinsa harjattavaksi. Mitä sinä aijot? Eero vilkasi veljeensä nopeasti ja arastellen. Mennä hengittämään raitista ilmaa. Se virkistää niin helkkarin hyvin. Hän veti takin päälleen ja rupesi sitte hakemaan lakkiaan.
Lähdimme taas astumaan yhdessä. Antti pisti lauluksi, johon minäkin yhdyin säestämään. Astuen laulutahdissa vetelimme: Ralla-Kaisun rakkaus se paloi mennä vuonna, lieneekö jo sammunut, vai liekö tielle puonna, ralle lalle, ralle lalle jo laulaa saa! Vaan siihen keskeytti Antti äkkiä laulunsa ja pysähtyi tirkistelemään aidan raosta eräälle kartanolle. Minä tein samoin.
Mutta parempaa ja täydellisempää kuvausmuotoa ei saadessa täytyy mielen ja ajatusten tyytyä ääneen ja sanaan, taivutellen niitä mahdollisuutta myöten milloin soitoksi ja lauluksi, milloin muuksi kerrontalaaduksi. Jos joku kysyisi soiton ja laulun syntyaikaa, niin emme taitaisi juuri erehtyä, jos vastaisimma niiden synnyn ei paljo myöhäsemmän koko ihmissuvun syntyaikoja olevan.
Täällä seisovat samoilla jalkainsa sijoilla. Tule sinäkin, Naatus, tänne samaan sakkiin. Ei meiltä tärpätti lopu! Mutta emmekö saa lauluksi? Kanttori, mitä virkasi vaatii! KANTTORI. Niin tosiaan. HURMERINTA. Ei ole laulunääntä enemmän kuin sammakolla, mutta minä kuuntelen.
Ne kasvoivat kokonaisuudeksi ja muodostuivat hiljaa lauluksi, joka herätti lapsuuteni muistoja. »Yksin istun», kaikui joen toisella rannalla. »Yksin istun», kaikui mielessänikin, ja monet unohtuneet muistot virisivät ja kantoivat minut tänne kotia. Näin mökkimme erämaassa, näin isän ja äidin surussa ja ilossa, mutta ennen kaikkea oman elämäni järven rannalla ja hongan juurella.
Ei siihen tarvinnut kahdesti käskeä; kohta oli pöytä täpösen täynnä kaikenlaisia pulloja. Siinä he sitte kolmen miehen maistelivat ja taas maistelivat, milloin mistäkin pullosia. Taas pani Simo lauluksi ja rupesi jaloillaan tahtia lyömään, mutta varomattomuudessaan kolautti hän polvellaan pöytään, niin että se pulloineen päivineen kaatui Huiman ja venäläisen päälle.