United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Herzeloyde hyrskähtäisi itkemään, ellei hän saisi kätketyksi kasvojansa Parsifalin pehmeihin ruskeihin hiuksiin. O, hän kätkisi, kätkisi maailman lapseltansa, kätkisi uneksi, väräjäväksi uneksi Parsifalin suurien silmien edestä.

Kun mahtihenget silloin kansaa johtaa, Heit' tukee sankat joukot takanansa, Ja jumalainkin tahto vasta täyttyy, Kun heidän hengestänsä syttyy kansa. juhlassa Viipurissa 31 p. Lokak. 1880. Ei suomalainen syntyään, Mut meidän maata lempimään Hän oppi omanansa. Ja Suomen toivot, tarpehet Hän tutki, täytti puuttehet Kuin isä lapseltansa. Ol' isä maalle tosiaan.

Tämä seikka oli waikuttanut sen, että kipu oli paljon wähennyt ja siitä oli sairas saanut toiwon kipinän paranemiseensa: siitä tuo iloisuus hänelle ja tuota hetkellistä iloa ja toiwoa eiwät wanhemmat hennoneet kärsiwältä lapseltansa pois ottaa, waikka he lääkäriltä oliwat kuulleet, että semmoinen runsas märän wuotaminen saattoi wiedä sairaan wiimeisetkin elinwoimat.

Ja kun hän nyt itse tulisi äitiksi, kuinka saisi hän lapseltansa kunnioitusta, jos se näkisi, miten toisen vallan alainen äiti oli omassa kodissaan. Hän itse tulisi sellaiseksi kuin Ava-täti, jota kaikki vähän pilkkailivat. Niin ajatellen itki hän omaa heikkouttansa, miten hän aina vaan totteli itki, ett'ei hänellä koskaan ollut rohkeutta lausua tuota, joka aina kalvoi hänen mieltään.

Kaiken tämän tähden tuli Annin tila kovin surkuteltavaksi, semminkin kun hänelle kävi vihamieliseksi oma äitinsäkin, jolta hän toki siihen asti, kumminkin muissa asioissa, oli saanut aina jotakin hoivaa ja huojennusta; sillä viimeinen on toki äiti, joka sulkee sydämensä lapseltansa, vaikka lapsi näyttäisitkin rikokselliselta.

SELMA. Mutta häntä kiusasimme, herätimme viimein hänen tuon pienen, hyvin tunnetun utelijaisuuden. Hän tulee! HERMAN. Juosta hälläkköjen pilliä mukaan! Minä hullu! Mitä? SELMA. No mun isäni... HERMAN. Vaiti, vaiti! Isä, joka ei kärsi pilkkaa lapseltansa. THEKLA. Ah emmehän teekkän teistä pilkkaa, hyvä setäni! HERMAN. Vaiti sinäkin, jaa-ah sinäkin tässä! Mitä hulluuksia!

Hän oli nimittäin aina uneksinut, että hänen pikku Liinastansa tulisi "kultakiharainen" keijukaisolento; mutta kun Olina oli jo kuuden vuoden vanha eikä hänen vaaleankeltainen tukkansa vielä osoittanut vähintäkään kiharittumisen taipumusta, päätti hellä äiti taitavien käsiensä kautta saada aikaan, sen minkä luonto niin julmasti oli kieltänyt hänen armaalta lapseltansa, ja Olinan täytyi sen vuoksi maata joka papiljotit tukassa.