United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Holt tarttui laihoilla, koukkuisilla käsillään sängyn reunaan ja koetti kohottaa päätään vähän. Hän katsoi Korneliaa jyrkästi silmiin, ikäänkuin hän olisi tahtonut lukea hänen sisimmät ajatuksensa, ja äkkiä hän käsitti, miksi Kornelia oli tullut. Epäluuloinen, karttava katse oli kadonnut, hän näytti iloisesti hämmästyneeltä, nöyrän kiitolliselta; hänen kasvonsa tulivat monta vuotta nuoremmiksi.
Toimetonna istui lavitsalla vielä kaksi naista: toinen oli noin neljänkymmenen vuotias kalpeilla, laihoilla kasvoilla; hän oli varmaankin ennen ollut hyvin kaunis, vaikka nyt oli laihtunut ja kalvistunut; hän piteli käsissään lasta ja imetti sitä pitkästä, valkoisesta rinnastaan.
Nämä ihmiset, niin miehet, kuin vaimotkin eivät ensinkään viihdy muualla, kuin laihoilla, voimallisilla hevosillaan ratsastelemassa. Niillä on huopaisia, lampaan maidolla veden pitäviksi tehtyjä telttoja asumuksina. Niin asunnot, kuin tarvekalutkin viedään kaksipyöräisillä kärryillä matkustaissa mukana. Vanhat Mongolilaiset söivät kissoja, koiria, rottia ja hiiriä, vaan mieluummin hevosen lihaa.
Nyt hän puhtaanvalkoisilla, melkein kuihtuneen laihoilla näpillään käänti ylähuuli-partaansa kahtaalle päin huuliensa edestä ja sanoi: "Minulla on tämän pitäjän Sarajärven kylässä maanjakotyö, jossa tarvitsisin apulaista. Sattumalta tuli tässä talon isännän kanssa siitä puhe ja hän esitti teidät, jonkatähden kutsuin teidät tänne."
Herra Markus sytytti uuden kattolampun ja sen loistavassa valossa saattoi käsittää miksi käynti oli iltahämärässä määrätty tapahtuvaksi vanhan herran laihoilla hartioilla riippui nimittäin ikäänkuin vaatenaulassa enemmän kuin säällisesti kulunut, huolellisesti paikattu nuttu.
Sitten vaipui hän, äkkiä itkuun purskahtaen, lähintä puunrunkoa vasten ja peitti kasvonsa laihoilla käsillään. Samassa pamahti etäisyydessä laukaus, jonka kaiku vieri verkalleen yli metsien. Helena päästi hätähuudon ja nyyhkytti käsiään väännellen: »Varmaan ovat he hänet ampuneet, ja sinä, julmuri, olet sen käskenyt! Oi, Jesus, Jesus, eikö sinulla sitten ole vähääkään sääliä?»
Ilmoita tuskasi minulle; on kai sinulla jotain, jonkatähden voit elää tai olkoon niin kärsiä?" "Kyllä", nyyhkytti nainen, "pieni tyttöni! jonka pastori kastoi pari kuukautta sitten, mutta hän sairastaa kuolintautia ja hän kuolee!" "Mutta miehesi?" kysyi pappi. "Oi hän", huokasi nainen ja peitti laihoilla käsillään silmänsä. "Ehkä hän on kuollut?" lausui pappi sääliväisesti.
"Tule, Fritz ja näytä äidin-äidille, että olet elossa etkä koskaan ole ollut kuollut", lausui Elsa. Sitten hän lisäsi ja hänen silmänsä täyttyivät kyynelillä: "kuinka paljon sinä olet saanut kärsiä! Jollen olisi muistanut sinua, ennenkuin sait tonsurin, olisin tuskin tuntenut sinua nyt mustalla pitkällä parrallasi ja vaaleilla, laihoilla kasvoillasi."
Hän astui edestakaisin tuossa pienessä kammiossa, jonkunmoisessa rukoushuoneessa, joka tällä kertaa toimitti vankihuoneen virkaa, milloin hyräillen Neapelilaista laulua, milloin laihoilla sormillaan silittäen sinertävän mustaa tuuheata tukkaansa.
Sitten silitellen päätäni laihoilla käsillään, kun olin polvillaan hänen vieressään, lausui hän: "Eva, sinä olet ollut niinkuin äiti, sisar, lapsi kaikki minulle. Palaa takaisin vanhaan kotiisi, kun minä olen mennyt. Minun tuntuu hyvältä ajatella, että sinä olet siellä."