United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Se on kyllä tosi, mutta Lahvartin väki vihaa meitä." "Sitä minä en ensinkään usko. He ottivat minut erittäin ystävällisesti vastaan, näyttivät minulle talon kaikkine katuineen, kapineineen, syöttivät minua kunnollisesti, ja suoraan sanon sen: en ole eläessäni missään niin suloisia hetkiä viettänyt ihmisten seurassa, kuin tänään Lahvartissa ja he ovat nyt vapaita Virolaisia."
Leena oli kyllä pyytänyt hänen siinä kohden osoittaa enemmän ystävällisyyttä, mutta Tommi sanoi: "Olet puoleksi vastoin tahtoani mennyt Riston kanssa naimiseen, sentähden et saa minulta mitään." Hää-aikana oli metsänvartija ensimmäisen kerran vuosien perästä Lahvartissa. Nähdessään talon elot ja olot, avasi hän silmänsä selälleen.
Söin myöskin päivällistä Lahvartissa ja niin kauniisti ja puhtaasti katetulta pöydältä?" "Ja Risto söi sinun kanssasi yhdessä?"
Mutta Lahvartissa on ammoisista ajoista kurja köyhyys asuntoansa pitänyt, ja ken tietää millä keinoin Risto on haalannut kokoon ne rahat, millä hän talon osti; rehellisesti hän ei näy niitä kokoelleen." "
"Kävin kyllä, onko se sitten niin kummallinen asia?" kysyi tytär. "Lahvartin vanha emäntä on kaikkein ystävällisin ihminen ja ensimmäinen kankuri näillä seuduilla." "Sinä kävit Lahvartissa ja olit koko tämän ajan siellä?" "En suinkaan, isäni, minä kävin useissa paikoin kysymässä, mutta kun en saanut, ei ollut viimein muuta neuvoa, täytyi Lahvarttiin mennä onneansa koettamaan."
Risto ei pakottanut häntä mihinkään, ei sanonut hänelle pahaa sanaakaan, vaan ystävällinen neuvotteleminen ja hyvät sanat tekivät kaikki, ja joka kerta, kun isä kävi Lahvartissa, vakuutti Leena olevansa nyt onnellinen. Risto teki työtä kuten ennenkin, ja Jumalan siunaus oli nähtävästi heidän kanssansa.
Tuleva talvi on tuova minulle paljon kärsimistä ja taistelemista, mutta ole pelkäämättä, Risto; sinun kanssa onnellinen Lahvartissa, taikka ilman sinua kalmistossa, se on mielessäni varma asia." Nuoret rakastavaiset lupasivat toisillensa pitää asiata salassa häihin saakka, ja riemumielin sanoi Leena jäähyväiset.
Lahvartin eukko antoi sen aivan mielellään; muistatko kuinka hyviä sikareja Risto toi sinulle? he eivät näy pitävän mitään vihaa meitä vastaan." "Ja sinä kävit Lahvartissa? Sitä en olisi minä sinä ilmoisna ikänä tahtonut, älköötkä sinun jalkasi koskaan enää sinne menkö!" "
Matkalla hän yhä ajatteli: "minä olen tänään kosimassa käynyt ja morsiameksi tullut, ken semmoista ennen on kuullut; mutta mitenkä isäni suostutan?" Leenan saapuessa kotiin tuli isä häntä vastaan ja sanoi: "Missä tänään toki kyliä juoksentelet? Aioin jo tulla sinua etsimään. Mistä kaiteen sait?" "Lahvartista," vastasi Leena. "Oletko hullu, tyttö," kiljaisi isä, "kävitkö Lahvartissa?"