United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Syyllisenä pidetään palvelustyttöä. Onko hän syyllinen? Kiehuvan talipatansa vieressä on hän istunut; hän on rouvan mentyä vaipunut somiin unelmiin. Hiljaisessa syys-illassa on hän lauluansa laulanut. Hän on muistanut lähestyvän Köyrin; silloin hän saa rakentaa oman pesänsä sen kanssa, jolle sydämensä antoi.

He tyytyivät jo, kun saivat iltaisella vistipöydän ääressä istua, totilasi edessä, kortit kädessä. Palvelijoilla siihen sijaan on syksy melkein hauskin aika vuodesta. Köyrin tuloa odotetaan, suuret pyykit pestään, kellarit, aitat, kaikki paikat siivotaan ja puhdistetaan.

Ja minä riitelin, ja hän nauroi, ja minulla oli parhaimmat vaatteet päälläni, ja vaikka kovasti toruilin ja pohjin jalkaakin, niin kyllä se silloin taisi tulla päätetyksi että me niinkuin köyrin aikana Lyyli. Hahaha! Olihan se lysti juttu kyllä, mutta Maiju. Niin no, enkös minä sitä sanonut ettei se ollut mistään kotoisin, vaikk'ei neiti

Hän odotteli Niiloa, joka oli luvannut tänä iltana käydä hänen luonaan, ja päätti nyt selittää tälle, ettei aikomuksensa todenperään ollutkaan, estää heidän pappilaan menemistään Köyrin aikaan, vaikka suotta aikojaan oli sillä tahtonut häntä kiusoitella. Vieläkin Katri hymyili muistellessaan, kuinka hänen toki viimeinkin onnistui saada Niilo levottomaksi.

Hän odotteli Niilon, joka oli luvannut tänä iltana käydä hänen luonaan, ja päätti nyt selittää tälle, ettei aikomuksensa toden perään ollutkaan estää heidän pappilaan menemistään Köyrin aikaan, vaikka suotta aikojaan oli sillä tahtonut häntä kiusata.

Katri taukosi hetkeksi soutamasta, pyyhki hiukset silmiltään huivin alle, jonka solmua hän veti tiukempaan, korjasi vähän tuhtoa, ja niin, nyt oli kostontuuma valmis! Kuule Niilo! Kyllä kuulen. En vielä heti aijokaan mennä vihille kanssasi. Kuinka niin? Olethan jo luvannut Köyrin aikaan tulla pappilaan. Vaikka olen luvannut; mutta en tule sittekään. No mikä ihme sinun nyt on päähäsi pistänyt?

Katri taukosi hetkeksi soutamasta, pyyhki hiuksia silmiltään huivin alle, jonka solmua hän veti tiukempaan, korjasi vähän tuhtoa, ja niin, nyt oli kostontuuma valmis! Kuule Niilo! Kyllä kuulen. En vielä heti aiokaan mennä vihille kanssasi. Kuinka niin? Olethan jo luvannut Köyrin aikaan tulla pappilaan. Vaikka olen luvannut; mutta en tule sittekään. No mikä ihme sinun nyt on päähäsi pistänyt?

Lieneekö se ollut minun ihmisluontoni, joka synkistyi ja nurisi vanhojen oikeuksiensa puolesta, tai mikä sen synkän mielen lie vaikuttanut. Köyrin jälkeen kun oltiin ensi päiviä kynnöksellä, niin siellä ihmeekseni kuulin, kuinka torppari kiroili isäntäänsä ja moitti häntä ankaraksi ja ahneeksi, joka vaatii palvelijaltaan liiaksi ja maksaa liian vähän.