United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun astui siinä sujuttelevassa valkotakkisessa rivissä, joka ylioppilastalolta kulki Kämpin ravintolaan, niin muistuivat ehdottomasti mieleen nuo monet kerrat, jolloin kuljettiin suomalaisuuden aatteen edustajia samalla tavalla kunnioittamaan. Sitä nyt ei ole enää pitkiin aikoihin tapahtunut.
Nyt olen hänet saavuttamaisillani ja minä olen sitä iloisempi, kun tiedän, että Uusfilologisen Yhdistyksen kokouksia seuraa seksailtama, jossa välistä pistetään polkaksikin. Myhäellen kävelen minä Kämpin korridorissa ja odotan, että minut kutsuttaisiin sisään, sitten kun yhdistys on hyväksynyt minut jäsenekseen.
Ystävykset panivat päälleen ja poistuivat nopeasti autiosta talosta, jonka huoneet alkoivat jo hämärtyä. Ja painaessaan kiinni paraati-oven tunsi Antti viiltävän tyhjyydenkammon sydämessään ja muisti samalla kauhistuen hetkeä, jolloin hänen jälleen olisi pakko palata sinne. Nyt ei häntä siellä enää kukaan odottanut. Soisalo johdatti heidän askeleensa Kämpin Bariin.
Hinkin, heidän kuninkaansa, oli määrä käytännössä näyttää heille uutta suunnitelmaansa, miten vihollisen voima petetään hajalle teeskennellyn pakenemisen avulla. Odottaessaan tätä Hinkkiä he harjottelivat tavallisia sotaharjotuksia, jommoisia olivat nähneet ryssän sotamiesten tekevän Kampin kentällä. He olivat tällä kertaa ottaneet mukaansa myöskin sen ainoan aatelispojan, joka koulussa oli.
Sinun seurassasi tietysti, eukkoseni. Emma. Minnekkä sitten menisimme? Henrikson. Vaikkapa Kämpin hotelliin... Emma. Ja miksi juuri sinne, jos saan luvan kysyä? Henrikson. Miksikö?... no hyvänen aika! on niin hienoa kaikki ... musiikki hienoa ... ruoka hienoa ... yliviinuri niin hieno... Emma.
Minä mieletöin olinkin, Minä huono huikentelin, Koska tansseihin travasin, Juhlayönä juoksentelin; Hyppäsin hyvällä mielin Joka kampin kantapäillä, Tahoin pystynä pysyä, Kukon lailla kurkistella, Kanan kaunihin tavalla!
Kämpin päivälliset ovatkin niin hienoja! Olkaa nyt täällä kuin kotonanne ja pukeutukaa, niin lähdemme kävelemään kaupungille. Loviisa. Minä puen itseni oikein hienosti. Uusi leninkini pitää ensin ottaa esille. Heinonen. Minä panen vaan saappaat jalkaani, sitten olen valmis; katuja kai ei ole korjattu siitälähtein kun viimeksi olin täällä. Emma. Auta heitä, Maiju, matkakapineittensa laittamisessa!
Ja meidät vietiin yläkertaan, asetettiin mukaville vuoteille, jotka olivat kuin toisistaan erotetuita pilttuita, kaksi vuodetta kussakin pilttuussa. Siinä meidät peitettiin, laitettiin tyynyt mukavasti selän ja kyynäspäiden alle ja jätettiin nauttimaan olemisestamme. Se oli suuri sali, niinkuin Kämpin hotellin juhlasali.
Minulla on hattu kuin vanhalla herralla, minä olen raskas ja lihava ja kömpelö. Pakotan itseni naurahtamaan ylenkatseellisesti tuolle vertailulle. Ja teeskennellyn reippaasti minä kuljen Esplanaadin yli Kämpin ravintolaa kohti, jonka oven päällä kiiluu kirkas sähkölamppu. Mikä suloinen tunne nousta sinne ylös asuntoonsa, ravintolaansa, numeroonsa!
Keskellä keskimäistä Helsinkiä, Pohjois-Esplanaadikadun varrella on tuo komea ja kuuluisa Kämpin hotelli. Korkea on Grönqvistin kivimuuri, mutta vielä korkeammalle kohoavat Kämpin katolta viiritangot, joiden nenässä melkein joka päivä liehuu kolme kauvas näkyvää lippua. Tässä talossa on Suomalainen Klubi saanut yhden nurkan asuakseen.