United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kauvempaa hän ei voinut pidättää kyyneleitänsä ja heittäytyi surullensa, jonka hän tunsi niin eronneitten, kuin jälkeenjääneitten yli. Mutta uskollinen pfalzilainenkin itki lapsen tavalla ja todellakin, semmoiset kyyneleet eivät häpäise miestä, sillä ne ovat sydämmen osoittamia jaloja helmiä.

Ja kun vanha sielupaimen syvällä, miehevällä ja mielenliikutuksesta vapisevalla äänellänsä lausui nämät sanat: "sillä rakkaus on kuolemaakin väkevämpi" ja samassa loi Katriin isälliset silmänsä, joita hän yhä oli oppinut rakastamaan ja kunnioittamaan, ei hän enään saattanut pidättää kyyneleitänsä, vaan kätki kasvonsa käsiinsä ja nyyhki puoliääneen.

Minä olen tehnyt teille pahaa» Louise ei enää pidättänyt kyyneleitänsä «mutta uskokaa minua, kun sanon ettei minunkaan ole ollut hyvä olla!» «Kiitos Louise, kiitoshuudahti Jacobi tarttuen hänen käteensä suudellen sitä ja painaen sen rintaansa vasten. «Oi, miten tuo hyvyys tekee minut onnelliseksi! Nyt voin jälleen hengittää! Nyt voin nöyremmällä mielellä jättää teidät

"Kaarle, sinä olet julma," sanoi Sesilia, tuskalla pidättäen kyyneleitänsä. "Anna anteeksi, minä en taitanut kieltää itseltäni huvia vähän ärsytellä sinua, minä tahdoin nähdä miltä kaunis morsiameni suuttuneena näyttäisi. Mutta tule nyt ja anna suuttumuksesi tuulille. Käykäämme puistoon katsomaan mitä ukko siellä on aikaan saanut. Kaikki näyttää nyt olevan valmiina."

Kun Iikka ja Anni tulivat Niemimäkelään, oli Anni niin liikutettu, ett'ei hän saattanut kyyneleitänsä pidättää. Hän tarttui syliksi isäänsä ja äitiinsä ja pyysi, ett'eivät he olisi enään hänelle vihaiset.

Taas hän pidätti kyyneleitänsä, jotka olivat alkaneet vuotaa, ja ojentaen vapisevaa kättänsä ja koskien Mr. Peggottyyn, niinkuin hänessä olisi ollut joku parantava voima, lähti pois pitkin autiota tietä. Hän oli sairastanut, arvattavasti kauan aikaa.

Siinä antoi hän taas kyyneliensä vapaasti vuotaa, sillä olihan siinä sopiva paikka työhön, jossa ei kukaan häirinnyt hänen kyyneleitänsä, jossa ei kukaan kummaksuen katsonut hänen murheellista tilaansa, jossa ei kukaan turhalla uteliaisuudella kysellyt hänen murheensa syytä; siinä oli hänellä paras paikka maailmassa sillä kertaa.

"Naisväki on todella hirmuista, kun se pääsee parkumisen alkuun", myönsi Haley. "Minä en puolestani voi sietää heidän kyyneleitänsä. Mutta siksi tällaisia asioita onkin varovasti ajettava. Te voisitte esim. lähettää lapsen äidin pois päiväksi pariksi, ehkäpä viikoksikin ja sillä ajalla kaikki tapahtuisi hiljaisuudessa.

"Tietysti hän kohta tulee, tietysti hän kohta tulee", ajatteli Helena kurottautuen ikkunasta, pyyhkien kyyneleitänsä ja koettaen nähdä hämärään katua myöten. Hän kuunteli kaikkia askeleita, jotka silloin tällöin alkoivat kopsuttaa käytävällä, mutta ei ne olleet Georgin, ne tulivat ja taas menivät kuulumattomiin.

Sitten kohtasi häntä äkillinen väristys, hän kaatui taaksepäin eikä sen ko'ommin enää liikahtanut. Näin heitti hän henkensä. Runoilija oli ainoa, joka ei saanut näyttää kyyneleitänsä. Hän lähti pois hiljaa huoaten: "Jalo nainen! minä olen ymmärtänyt sinun viimeisen toivosi, tuon silmäyksen, jonka minuun heitit ... niin! olenpa osoittava, että sen ansaitsin!"