United States or Cook Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Helmikuun kireänä pakkaspäivänä, koska lumen pinta kiilui täynnä pakkasen silmiä ja metsä oli lymyssä raskaan huudetaakan alla, käänti suksensa Antti pohjoista kohti ja virkkoi Hannalle ja lapsille: »Jääkää Jumalan haltuun», tunsi kuumain kyynelten pitävän tietään kasvoja alas, mutta pakkasviima kylmi ne heti ja teki niistä pieniä puraita lyhköseen partaan ja turkin rintakaulukseen.
Mua kylmi, mutta kylmä katos' kohta Kun luonain kauniit kasvot huomasin, Ja vieraalla, jok' oli vieressäin, Siniset, lempeimmät silmät näin. Kuink' oli hällä oikein kaunis otsa! Säteili hänen kasvons' kokonansa Ja suunsa hymys' hänen huutaissansa: Mun Jumalallein kiitos olkohon, Viel' elää hän, hän pelastettu on! Se mies ken oli? AINA. Enpä tiedä mä. KILPI. Nimeä etkö kysynynnä sä?
Mut laps, älä suotta enää Jumaluuttani pelkää, Vaan laita sa mulle teetä ja rommia, Sill' ulkona kylmi, Ja kalsea öinen ilma Saa myös ikijumalat viluun, Ja tulee jumalallisin nuha Ja yskä kuolematon." Poseidon.
Eikä se tarvinnutkaan pohjatuuli, hyydelmöinen, kuin yhden yön seudun, kun maa jo kovana kappasi ja lätäköt kaikki riittaan pani. »Talvi tulee», sanottiin, ja siihen vastattiin: »Jo tuon on aika tullakin.» Kylmi yön, kylmi toisenkin. Mutta kun sitten aamulla ihmiset ylös nousivat ja ikkunasta katsoivat, sanoivat: »Ka talvi!» Ja äänessä, millä se sanottiin, oli kuin: terve tuloa!
Nyt olisi pitänyt vahingon palkkioksi ryhtyä sitä kovemmin työtä teettämään, vaan ei satanut lunta ... eihän satanut, kylmi vaan niin, että maantiellä ajavain kärrit jyrisivät kuin olisivat kalliota kulkeneet. Jyrinä kuului aina Majalaan asti, vaikka matkaa oli maantieltä virstan paikoille.
Kasvat papin rouvana muille esikuvaksi ja minulle tueksi.» Hän etsi Eevin kättä ja puristi sitä lämpimästi. Sitten kääntyi puhe toisaalle. Tuuli oli asettunut, ja yöllä kylmi. Kun päivällä aurinko pilkisti esiin, hohtivat metsät huurteissa, ja lumikinokset kimaltelivat kuin aallot aavalla merellä.
Jos taas koetti takkawalkealla korwata, mitä lattia wirassaan laimiin löi, niin tuli huone ylhäältä kuumaksi kuin pätsi, waan yhtäkaikki kylmi jalkoja. Minä olin pitkin ikääni harrastanut terweys=oppia ja sentähden olin hankkinut itselleni niin paljon lääkärin ja muita siihen suuntaan kuuluwia kirjoja, kuin wain woin käsiini saada.
Pois lehdet jo liitivät kait, On sirpaleiks särkynyt tähti, Ja joutsenlaulu on vait. Tien ristiin haudatuks joutuu, Kun itsensä surmas ken; On sininen kukka siellä, Suursyntisen kellonen. Tien ristiss' seisoin ja itkin; Yö kylmi aaveinen. Kuun hohteessa verkkaan heilui Suursyntisen kellonen. Nuo vanhat, pahat laulut Ja häijyt unet nuo, Me nyt ne haudatkaamme; Sa suuri arkku tuo.
Jos et sä tule, kuolen pois, Ja olet yksin, yksin vain; Ja jos sa taaton kotiin jäät, Kuin vieras olet, muilla main. Kävi halla kylmien kevätyön, Se kylmi orvokit hentoiset, Ne kuihtuivat, näivettyivät. Oli poika tyttöä lempinyt, He ko'ista läksivät salaa pois, Sitä taatto ei tiennyt, ei äiti. He pitkin kulki ja pitkin vaan, Ei onnea, tähtöstä nähneetkään, He kurjina huoli ja kuoli.
Yhdistynein voimin saadaankin viimein vedestä ylös märkä, vilusta värisevä hevonen ja kastunut jauhokuli-kuorma. "Hullu, kun läksitkin keväiselle jäälle yksinäsi", sanoo ukko. "Niin, vaanpa kun kylmi yöllä ja se oikasee ainakin kolme peninkulmaa ja maantiekin on jo ihan mustana", selittää rahdinvetäjä nurpein mielin ja katkonaisesti. "Onhan tuo sitäkin, mutta kierrä nyt kuitenkin Kouan salmea.