United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuon ainoan jos Moab omistais, Sen voima kasvais, into puhkeais. NERGAL. On Jumalasi oman henkes lapsi. Sit' itse hoitelet ja kasvatat, Sen tappaa voit, kun kerran kyllästyt. BILEAM. Noin opettaa voi henkirikkoinen On moni sellainen jo syntyjään: Sokeahenkinen tai mykkä, kuuro Tai raajarikko, sisällisesti. Maapallon yltä riistä taivaskehä, Jumalan henkipiiri ihmiseltä Pimeinä kuihtuu kumpikin.
Tuskaks käy Mun aatella, kun häneen kyllästyt, Ken nyt sua hurmaa, kuinka muistoni Sua silloin vaivaa. Riennä, ole hyvä! Teurastust' anoo lammas. Miss' on puukkosi Hitailet liiaks herras asioissa, Kun minäkin jo pyydän. PISANIO. Armas rouva, Ei silmän' ole ummistunut siitä Kuin sain tään toimen. IMOGEN. Tee se, niin saat maata! PISANIO. Sokeiksi ennen valvon silmäni. IMOGEN. Miks siihen suostuit?
Siellä on minulla sisar torpan emäntänä eikä siellä kukaan minua tunne eikä pilkkaa. Siellä saan vielä itselleni kunnon miehen ja kauniita lapsia. Kyllä vielä kyllästyt torpanemännän siveelliseen köyhyyteen. Sinä et viihdy talonpoikien seurassa et Hyvästi! Minä sittenkin näytän, että minäkin osaan elää kuin muut ihmiset. Lycky tykö!
Oli mullakin pieni lintunen ja minusta oli se soma. Mut sepä siinä oli juuri murheellista, kun ollut se ei mulle oma. Ei sallittu täällä mun käydä sun kanssasi polkuja maan, mut jos sinä väsyt joskus, niin tule mun luokseni vaan. Oi, kun sinä kyllästyt kerran ilon, kauneuden karkeloon, ja kun sinä halajat kuolla, niin tule ja valmis ma oon.
Minulla oli kaksi majaa itselläni ja pari neekerityttöä. On paljon parempi," lisäsi Peter vähän ajan perästä, "pitää mustia naisia kuin valkoisia. Valkoisista sinun täytyy pitää huolta jos jonkinlaista, mutta neekerit pitävät huolta sinusta! Ja kun kyllästyt niihin, et muuta kuin ajat ne matkoihinsa. Minä rakastan neekerityttöjä." Peter nauroi.
Kun kyllästyt, niin heitä pois Tuo joutokasvi lasistas Se muutoin toisten tiellä ois: Hän sen voi tehdä kukallen, Ken polkea voi sydämen. Kysytte, miks' elokaunokki Kasvoi pellon leipäviljahan, Kyntömies vaikk' ei ois tahtonut? Taivassinellään se muistuttaa, Että on maan päällä muutakin Taivahista, pyhää, ihanaa Paljon muutakin kuin leipä vaan.
Ja kun se nousee taivaan jyrkkää vuorta Kuin nuorukainen parhaass' ijässään, Niin yhä hänen kulkuansa nuorta Kaikk' kuolevaiset katsoo ihmeissään. Mut kun se korkeudestaan hoiperoiden Kuin heikko vanhus ohjaa vaunujaan, Niin silmät äskeisien ihaajoiden Pois kääntyy toisianne katsomaan. Niin sinäkin, kun päiväs alenee, Heitteenä kuolet, jos et poikaa tee. Miks, itse soitto, soittoon kyllästyt?