United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
RAIMUND: Tarkoitan: harmaa taivas ja matala luonnonmuoto ovat olleet vain sen sydämen-tyhjyyden ja sisällisen haluttomuuden ulkonaisia vertauskuvia, joka tällä retkellä alusta alkaen on jokaisen ristinsoturin rintaa ahdistanut. Sanoinko haluttomuuden? Epäilyksen ja epätoivon henki on kuvastunut heidän kasvoillaan. TUOMAS: Epäilyksen? Epätoivon?
Mutta tämä Sallustius joutukoon huoleti katoovaisuuden omaksi; kirjoituksiin kuvastunut elää ijäti ihmiskunnan aikakirjojen muistossa sen etevimpäin historioitsiain joukossa. Ainehisto. Luku. Johdanto-lauseita: ihmisluonteesta mietteitä....................... 1. Jatkoa: hengen ja ruumiin välisiä suhteita......................... 2.
Hänen täytyi ajatella sitä aamua, jolloin tyttö oli samaa tietä niin huolettomasti kulkenut. Silloin oli yksinäisen kulkijattaren kuva kuvastunut aamuauringon valossa, kuin kultapohjalla nyt laskeui ilta-auringon loisto kuin tummasti hehkuva purpura sateen kastelemille pelloille.
Rasittuneista, luonnottoman loistavista silmistä ei kuvastunut suuria, ei edes ylpeitä ajatuksia. Huulilla väreili kaavamainen hymy, josta voi aavistaa, mihin ensimmäiset rypyt tulisivat. Posket silmien lähistöllä osoittivat väsymystä.
Hän ei koskaan, koskaan voisi unohtaa ilmettä Main silmissä hänestä tuntui, kuin nuo lapsensilmät, joissa oli kuvastunut niin syvä suru, eivät enää koskaan saisi takaisin entistä iloista ilmettään... Hän oli pienessä lapsensielussa herättänyt eloon jotain ... jotain, jonka olisi pitänyt saada vielä kauan uinua ... hän oli herättänyt sen liian aikaisin ... hän, lapsen oma äiti...
Mutta hänen silmistään ei enää kuvastunut itseensä sulkeutuva väsähtänyt ilme, joka oli painanut hänen muotoonsa sairauden ja kuoleman leiman.
Sano minulle suoraan, keneksi sinä luulet minua? kysyi hän. Kaikkien oikeauskoisten hallitsijaksi, vastasi orja, eikä hänen kasvoissaan kuvastunut mitään muuta kuin kaikkein syvintä kunnioitusta. Ja lakkaamatta kumartaen hän astui takaperin takaisin paikallensa. Mutta Hassan suuttui, kun hän ei voinut hallita tätä ihmeellistä mielikuviensa leikkiä, jonka vallassa hän luuli olevansa.
Hän tarkasteli kerran toisensa perästä noita kauniita kasvoja: ne olivat aivan tyynet, noissa suurissa, syvissä silmissä ei kuvastunut minkäänmoista intohimoa, ainoastaan jotain selittämätöntä kaihomielisyyttä. Oletko lueskellut paljon, Liisa? kysyi hän äkkiä. Nuo mustat silmät salamoivat: Lueskellut, toisti Liisa hiljaan lukemistahan minä olen koko ikäni ikävöinyt!
"Usein ennenkin", alkoi Camilla huokaisten syvään, "on hänen suunsa ympärillä leikkinyt omituinen piirre ja hänen silmistään on kuvastunut kaihomieli, ikäänkuin minä olisin häntä loukannut, ikäänkuin hän antaisi meille jalomielisesti anteeksi, ikäänkuin hän olisi tehnyt hyväkseni suuren uhrauksen " "Kehittymättömät pojat kuvittelevat, aina uhraukseksi sitä, että he rakastavat."
Nekin, jotka ehkä enää eivät mitään toivo ja joille juhannusyön aurinko on kuin ainaiseksi kadonnut ihanne, ne kuitenkin nekin nousevat vuorilleen muistelemaan niitä ihania aikoja, jolloin länsi oli maata lämmittänyt, etelätuuli leyhytellyt auerta ilmaan, haaveileva metsä kuvastunut tyyneen, leppoisaan laineeseen ja vuoden ihanin yö näyttänyt heille vuoden ihanimman aamuauringon.