United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuulkaa mitä minä sanon: Arapialaiset ja valkoiset miehet käyttäytyvät aivan niinkuin heidän kirjansa opettavat heille, vai eikö niin? Arapialaiset tulevat tänne noutamaan norsunlunta ja orjia, ja me olemme nähneet ett'eivät he aina puhu totuuden kieltä, että he ostavat saman värisiä ihmisiä kuin he itse ovat ja kohtelevat niitä pahoin, sitovat ne kahleisin ja ruoskivat niitä.
Mennään nyt Kokkomäelle! Tulkaa nyt tekin, innostutaan nyt niinkuin vuosi sitten ... missä ovat tytöt? jaa, niin. Mutta ettehän te nyt voi olla mitään pietistejä, noita synkkiä, alakuloisia kuulkaa, se on mahdotonta te luulette vain niin!
»Mutta sen sanan haamukin on liiaksi.» Ja kenraali hyppäsi lähimpään rekeen, josta alkoi kovalla äänellä puhua: »Ystävät ja aseveljet! Kuulkaa minua, minä tahdon tänä hetkenä puhua teille kaikille.
POMPEJUS. Te kolme, kuulkaa, Te mailman suuren yksinvaltiaat, Jumalten sijaiset, en tiedä, miksi Isäni kostamatta jäis, kun poika Häll' on ja ystäviä, koska Caesar, Jonk' aaveen Brutus näki Philippissä, Sai puoltajia teistä. Mikä saattoi Kapinaan kalvaan Cassion? Mikä Bruton, Tuon jumaloidun, kunnon roomalaisen, Ja muutkin kauniin vapauden sulhot Pani upottamaan veriin Capitolin? Ei muu, kuin että heist' ol' ihminen Vain ihminen. Se syy myös, miksi minä Varustin nämä laivat, joiden taakast'
Useampia ääniä silloin huusi, "Kuulkaa! Kuulkaa!" hyvin juhlallisella äänellä, niin kun olisivat kirkossa olleet. Sitten kuului kolkutus ikäänkuin nikkarin työhuoneesta. Sen jälkeen isäntä tarttui käteeni ja työnsi minua sisimmäiseen huoneesen; ja siellä olin nyt klubissa.
Suotta mustat korpit kauhun, Kavaluuden kantaa saa, Koska käet suoran laulun Lempi-äänin ilmoittaa. Näyttää kuin tää kallis kansa Orjuutehen poljettais, Näyttää kuin ei kunniaansa Suuremmaksi arvattais. Ei niin kuulkaa korven hongat! Isäin lahjaa tuhlata! Vielä seisoo seinät, tolpat, Käsivarret kahleitta!
Jos se voi kunnialla tapahtua, tahdon mielelläni sen pitää, vastasi Paul hymyillen. Kunnia ja vapaus ovat erottamattomia. Kuulkaa siis, mitä ystävänä aion teille uskoa. Sanotaan teidän olevan haaveksiva nuorukainen, mutta minä puhun teille kuin järkevälle miehelle.
FABIO. Mua kuulkaa: Ei tora nyt saa eikä riita vasta Sumentaa tämän hetken kirkkautta, Jok' ihmetyttää. Siinä toivossa Nyt myönnän, että Topias ja minä Tään kepposen Malvoliolle teimme Kopean, raa'an käytöksensä tähden, Joll' ärsytti hän meitä. Kirjeen teki Maria Topiaksen viettehestä. Tää siitä palkinnoks on hänet nainut.
Totuutta haudan reunall' lausutaan; Siis kuulkaa kurjan, hyljätynkin ääntä, Tuon hyljätynkin, jonka kasvatusta Komean loistoisuuden nöyräks orjaks Pidettiin täysin taattuna. Senvuoksi Tielt' otettiin ma, senvuoks kirjatyössä Mun voiman' uuvutettiin, tehtiin heikoks Mun suoneni, pois miekka kiellettiin, Ja käten' orjaks vapisevaks pantiin Kevyisen höyhensulan palvelukseen.
"Sen minä heti sanon: Hän olisi sanonut: Kas, tuota itserakasta narria, joka noin pöyhkeilee moista kovin vanhanaikaisesta tulipunasesta verhostaan hih, hih, hii! madame, niin olisi hän sanonut ja..." Samettikukka alkoi jatkaa, vaan tulpaani huusi kovin äkeissään: "Vaiti, hävytön! tää on kunnian loukkaus; kuulkaa, liljat, ruusut, orvokit, kellokukat, tuhatihanaiset, kuulkaa, kuulkaa! neiti samettikukka on loukannut minun kunniaani, minä vaadin hyvitystä!"