United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Johtui mieleeni rovastin määräys, että pitää rakastaa vanhempiaan. Vaan haihtunut nyt oli kaikki rakkaus, mikä messussa oli syntynyt. Tunsin, etten voisi heitä rakastaa, vaikka kaaret syliin tulkoon. Ennen jäät palavat tammikuussa, kuin minä voisin hyvällä ajatella vanhempiani. Ja minusta tuntui hyvältä, että rovasti oli nuhdellut kopuuttanut äitiä. Kutti, parahiksi kutti, kutti! Kirkossa.
Siellä istua rehottaa vahtimestari Timosen armo ihka samanlaisessa leningissä, ja iskee kohta silmänsä minuun niin tyytyväisen näköisenä, aivan kuin olisi tahtonut sanoa: ähä kutti, olenko minä sinua huonompi. Voitte arvata, kuinka minua harmitti. En totisesti saattanut olla koko juhlassa, kuin siunaaman ajan, vaan läksin kotiin niine hyvineni.
"Parasta taitaa olla, että viepi omansa perässään ... ei niiltä ruojilta ne säily kumminkaan ... niin, kutti, töllöttäkää siellä nyt, sen urvelot!..." lisäsi hän vielä silmätessään taaksensa portaille päin. Niin meni pojilta se lysti tällä kertaa, kun Junnu korjasi konttinsa mennessään. Mutta eivät he siitä vielä nolostuneet.
Laivat ne seilasi kolmelta kantilta, Huh, hah, hei, ja kolmelta kantilta, Kultani rantaan uupui, Ja kultani rantaan uupui. Tän kylän ämmät ne sanovat, Että huh, hah, hei ja sanovat, Että kutti sun kultasi jätti, Ja kutti sun kultasi jätti. OLLI. Ethän sinä mene, Anna? ANNA. Kuinka niin? OLLI. Minulla olisi sinulle vähän puhuttavaa näin kahden kesken.
Kun et itke itkettäissä, Itket toiste tullessasi, Kun tulet veikon kotihin, Kun löyät veikkosi verevän Vainiolle vaipunehen, Metsähän menettynehen. Itke, itke meiän neito! Kun itket hyvinki itke. Kun et itke itkettäissä, Itket toiste tullessasi, Kun tulet siskon kotihin, Kun löyät siskosi siveän Sotkutiellä sortunehen, Jääneen karttu kainalohon. Kutti, kutti, neito rukka.
Semmoisella tutkimus- ja sissi-retkellä olivat pojat nytkin Kolkkilassa. "Piruako tiinä, lotta, loivut ja vetittelet; taitko nyt Martin? kutti, kutti! Palahitki temmotelle lyökäleelle! Eipä tiinä nyt auttanut ito viitautkaan", rupesi Hannu heti huoneesen tultuansa sammal-kielellä ilkeyttään osoittamaan!
Tohtori Ruuperin kanssakin hän on ollut luistelemassa, vaikkei ole meille mitään puhunut. ROUVA PENTTINEN. Ole nyt! Ihanko todella? FANNY. Kuka kertoi? PENTTINEN. Niin, ähä kutti, jokos tulit kiinni. Kukako kertoi? Ruuperi itse, kukas muu. Minä kun käskin häntä meille ja sanoin, että meillä on kaunis tytärkin, jota kannattaa käydä katsomassa FANNY. Herranen aika niinkö pappa sanoi?
Jos tämä seppä on töilleen oikea kalu, niin halla paneekin Romppaisen leivän tänä kevännä tässä kylässä.» »Oikeinko ne on sitte ylpeitä sen virkansa puolesta?» kysyin. »No nehän ovat niin ylpeitä että haisevat oikein. Vaan olisi niille kutti paraiksi, kun olisi joku, joka hännälle astuisi. Kunhan nyt pääsisivät pitämään tästä sepästä. Ja mikä siinä on, kun alkaa hiljalleen tehdä.
MATTI. Kutti, kutti, kutti, kutti, katsopas tätäkin nenää! SANNA. Olenko minä hurja? Sanopas, olenko minä hurja? Kies avita, minä revin sinulta silmät päästä. MATTI. Ja minä autan. Varos nyt, mies, silmäkultiasi. OLLI. Elkäähän päälleni tulko, te riiviöt! SANNA. Olenko minä riiviö, sano, olenko minä riiviö? Päästä vielä kerran se sana suustasi, jos uskallat, sinä jolppi, hylky, lurjus, sinä
Haukuppas tokko uskallat! uhkui Saku. Haukun kyllä! Minkäs teet kun haukun! Mörökölli! tarttui Vesa. Ja sinä körömölli! tuli vastaan ja sitä seurasi naurun rähäkkä. Vesa suuttui ja uhkasi: Saakeli! Tuleppas tokko uskallat! Tulen kyllä! Tuleppas... Ripakinttu...! Tuleppas...! Tuleppas...! Kutti! Kutti! Ja silloin suuttui Vesa.