United States or Nepal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ympärilläni satakunta urosta, joiden vihdoinkin täytyi väistyä monilukuisen vihollisen edestä, mutta yhä vastaan sotien, yhä taistellen. Tuon tuostakin nämä muutamat sanat vaihetettiin meidän kesken lyhyellä ja vakavalla äänellä: 'ei paeta, kuollaan! Se oli suostumus, pyhä vala.
Mistä syystä sen on noin käynyt? kysyi Nehljudof lääkäriltä. Lääkäri katsahti häneen lasiensa yli. Mistäkö syystä kuollaan auringonpistoon? Siksi vaan, että ensin istutaan liikkumatta, ilman valoa koko talvi, ja sitten yhtäkkiä päästetään auringon paahteeseen, ja vielä päälliseksi näin kuumana päivänä, ja päälliseksi viedään laumassa, ettei raitis ilma pääse luo.
Viel' etkö tiedä, kuinka miesnä kuollaan? Sua vavistaako, valju raukka, noin?» Mies nuori rivist' astui, nutturääsyn avasi harmajan, ja alta sen nyt paistoi haava, estymättä pääsyn povesta pursui virta punainen. »Kenraali, taannoin taistoss' osui luoti. Kenties jo haava liioin verta vuoti, punattomaksi posken kelmentäin.
Myöhä on jo: hyvää yötä! ROMEO. Jos ei mua kutsuis riemu riemujen, Nyt sinust' ero oisi tuskainen. Hyvästi! Neljäs kohtaus. Huone Capuletin talossa. CAPULET. Niin onneton on laita, ett' ei ole Meill' aikaa ollut päättää Juliasta Hänelle, nähkääs, Tybalt oli kallis; Ja mulle myös: niin, kaikki kerran kuollaan. On myöhä jo, hän kamariins' on mennyt.
"Mitäs te seisotte?" huusi Ivan Kusmitsh. "Kuollaan kuin oikeat sotamiehet!" Samassa kapinalliset hyökkäsivät meidän päällemme ja syöksivät linnaan. Rumpu vaikeni; linnaväki heitti aseensa; minut olivat vähällä tallata jalkoihinsa, mutta minä nousin ja yhdessä kapinallisten kanssa menin linnaan.
Pantiin leipään puoleks petäjäistä, kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo, lampaat myi ja siement' osti, kylvi. Tuli kevät, nietos suli mailta, mut ei orahia vesi vienyt: tuli kesä, raekuuro kulki, kaatoi maahan puolet tähkäpäistä, tuli syksy, kaikki ryösti halla. Rintahansa lyöden vaimo lausui: Paavo parka, kovan onnen lapsi, kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs; kova kuolo on, mut toivo turha.
Sinäkin lapsukaiseni, ala sinäkin tutkia tuonen teitä, ja jos et itsestäsi ymmärrä, kuinka niitä tutkitaan, niin kysy vanhemmilta ihmisiltä, kyllä ne sen salaisuuden sinulle selittävät. Aluksi sanon vaan, täältä kuollaan ja ruumis lasketaan alas hautaan, mutta sielu elää aina, lapsi, ja sille täytyy jo täällä ollessa olla joko hyvä tahi paha paikka varustettuna tuolla puolen hautaa.
"Ruvetaan tietysti vastarintaan ja sitte kuollaan kunnialla kaikki yhdessä mylläkässä", tuumi taaskin rohkea Katri. "Vastarintaan! miehittä! ei, siitä ei synny mitään! Ei lähdetään kaikki hyvän sään aikana jäniksen linnaan: kosken alla on kaksi venhettä, niillä päästään karkuun", ehdotti joku joukosta, "ja lähtäänkin jo heti."
Ei minulla ole nälkä, sanoi Mooses matalalla ja värisevällä äänellä. Oletko sitten missään syönyt? En ole. Mutta ei minulla ole nälkä, toisti yhä Mooses. No, ei suinkaan se sillä asia parane, että nälkään kuollaan, sanoi emäntä ja lähti kiirein askelin toisiin huoneisiin. Ja hetken perästä hän toi sieltä leivän, voilautasen ja viilihulikan pirtin pöydälle ja kehoitti Moosesta tulemaan syömään.
Onko Sirius sairas? Rakas ystävä! Jos tahdotte, niin kuollaan yhdessä. Minä haukottelen itseni kuoliaaksi." "Ja minä syljeskelen ja oksennan henkeni ulos. Oh, miten inhoittavaa tämä elämä on!" Syntyi hiljaisuus, ja sitten alkoi Séguin taas pitkäveteisellä äänellä: "Onko tänään tapahtunut useampia onnettomuuksia?" "Ei. Eivät savupiiputkaan ole vielä kaatuneet ja pudonneet päähäni.