United States or Hungary ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja voittoretkin juhlaisin Kuningas maillehen kulkee, Kerallaan armas rakkahin Syliinsä poikasen sulkee. Ja riemulaulut raikuvat Hovissa ja kaupungissa: "Kiitoksen saakoon taivahat, Taas onni on maakunnissa!" Vaan minister' saa surmansa Ja kansakin kuninkaansa, Saa kuningatar loistonsa, Jalo poikanen kunniansa. Tässä kuvatun tapauksen kertoo kansa toteutuneen Kiteellä Alakarjalassa.
Siinä on hänen todellinen onnellisuutensa, kunniansa, "vapautensa" ja suurin menestyksensä, ja jollei *tämä* ole vapautta, niin en ainakaan minä muunlaisesta vapaudesta pidä lukua. Sinä et suinkaan salline ihmisen, joka nähtävästi on mielipuoli, hypätä pohjattomaan syvyyteen?
Niiden päänahkojen luvun mukaan, joilla sotilas voi itseänsä koristaa, arvosteltiin hänen urhoollisuuttaan, ja hänen kunniansa oli niiden vallassa. Nuoren indiaanin ottaminen asekuntoisten sotilaiden joukkoon tapahtui suurilla juhlallisuuksilla, tappelunäytteillä, tanssilla, jopa kidutuksillakin.
Mutta vielä silloinkin näyttivät Suomen pojat miehuuttaan ja kääntyivät tuon tuostakin pakomatkaltaan vihollisiansa vastaan, joista toisinaan kauniita, vaikka seurauksiltaan pieniä, voittoja saaden pelastivat kunniansa. Heidän täytyi kuitenkin sortua ylivallan alle ja jättää maansa kokonaan vihollisen valtaan.
Ei isälläni eikä minulla koskaan ole ollut syytä uppiniskaisuutta valittaa. Muut ovat pitäneet lupauksensa meille ja me muille; yksi ainoa kirottu olento rikkoi valansa, möi kunniansa ja isänmaansa sinisilmien tuikkeesta mutta hän tehköön tilinsä sille, jonka kädessä kosto on; minä en tahdo häntä tuomita." Vanhus vaikeni, ja joku sisällinen tuska värähteli hänen kasvoillansa.
Elkäte pahaksi panko, Jos ompi jotain sanottu, Maamme puolesta puhuttu; Saa siltä hyvin piteä Itsekukin kunniansa, Kellen kunnia tuleepi. Monta maassa, maa monessa, Niin ennen isät sanoivat. Kosk' on nyt sanani kaikki Savolaisista sanottu, Niin on kyllä kerraksensa. Eipä laiskempi lukia Katso kaikkia tätänä.
Kohta tämän jälkeen eräs säälimätön arvostelija vastasi tähän runoon Tukholman "Lärda Tidningarissa" näin: Jos Maro, tuo suuri, mi lauleli niin, ettei ole vertaistansa, ois joutunut kanssasi kamppauksiin, hän viejälle kunniansa olis antanut pampustansa. 17. KAHDEN KUNINKAAN P
Ensi pyhänä saarnaan minä, ja silloin he saavat kuulla kunniansa! huudahti Lauri. Mutta oli siinä nyt kuitenkin jotain, uskalsi Antero. Jotain? tarttui Robert hänelle oudolla kiihkolla. Ei niin mitään!
Vahan lailla sulavat vuoret edessä Herran, edessä kaiken maailman Herran. Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa." "Kiitä, sieluni, Herraa! Herra, minun Jumalani! Sinä olet mahtavan suuri; sinun pukusi on kunnia ja kirkkaus.
Asianhaarat olivat eroittaneet heidät. Troekurov oli noussut kunniansa kukkulalle, Dubrovskijn taas oli täytynyt väistyä uraltaan ja ottaa virkaero sekä jäädä asumaan etäiseen kylään. Kuultuaan tämän oli Kirila Petrovitsch tarjonnut hänelle suojelustaan, mutta Dubrovskij oli kiittänyt vaan häntä sekä jäänyt köyhyyteensä kenestäkään riippumattomaksi.