United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan on Hurtta hälle hyvä, silittelee silkkipäätä, neien silmänluonti syvä tyyntää miehen myrskysäätä. Asuu alakerrassansa; suuret ovat suojat Hovin, niistä paljon kertoo kansa: siellä kummittelee kovin, liikkuu vaimo valju, kulkee kuvat synkät, haamusaatto, sieltä astuu, aitat sulkee vanha vainaa, Hurtan taatto.
Silloin on hyvä, jos rakkaus on laskenut perustuksensa uskon pohjalle, jotta se pysyy lujana kun sade lankeaa ja tuulet puhaltavat! sillä onni on oikullinen ja arka; kun perustus horjuu, katoaa se, ja silloin kummittelee huokaus, kuni kaiku tyhjällä paikalla. Oi, nyt aurinko laski!
Niin hiljaa se makasi ja niin oudon hämärä se oli ulkopiirteiltään, että joku muu kuin Arbakes olisi tuntenut taikauskoista pelkoa, että siinä nyt oli joku noista julmista lemuureista, jommoisia kaikkialla kummittelee niiden talojen kynnyksien edessä, joissa ennen ovat asuneet. Mutta Arbakes ei välittänyt sellaisista haamuista.
MEFISTOFELES. Se satukirjass' aikaa kummittelee; Mutt' ihmiset ei siitä paranneet, Häjystä pääsivät, häjyt viel' eleskelee, Sano "parooni," niin asian korjailet;
Välistä ilmaantuu hän pimeässä yössä ja kummittelee Alhambran lehtokujilla ja Granadan kaduilla, päättömän hevosen muotoisena, kuuden koiran ajelemana, jotka hirmuisesti vikisevät ja ulvovat. "Mutta etkö ole itse koskaan häntä kohdannut, Mateo, kävellessäsi?" kysyin minä. "En, Sennor, en ole Jumalan kiitos!
"Ei huoli uskoa häntä! se on taas muuttanut itsensä kaikkien silmissä Wikloksi; hän kummittelee." "Koetetaanpa!" lausui eräs heistä ja samassa siwaltiwat he hänet lattialle piilostaan.
Mutta hän oli tuskin ennättänyt nukahtaa kun kowa paukaus tärähti hänen korwiinsa ja saattoi hänet nousemaan istuilleen wuoteelle. Hän kuunteli wielä, waan kaikki oli hiljaan. "Paljasta untahan se lieneekin ollut; luultawasti minun lewoton wereni kummittelee minulle." Uudelleen hän heittäytyi wuoteelleen, mutta samallainen paukaus nostatti hänet taas ylös sijaltaan. Anna pelästyi.
Ja nyt kummittelee siellä enää vain paperikääry, jonka kaksi sanomattoman kunnianhimoista sisarusta odotti avaavan heille lumotun kultaportin, josta maailman aarteet itsestään lankeisivat heidän syliinsä.
Huonoin vaate, Mi häntä verhoo, kalliimpi on mulle Kuin kaikki hivuksesi, vaikka kukin Niist' oisi mies sun-laisesi. Pisanio! CLOTEN. Vai vaate! Piru olkoon! IMOGEN. Mene oiti Kamarirouvan, Dorothean, luo. CLOTEN. Vai vaate! IMOGEN. Täällä kummittelee narri Ja pelottaa ja kiusaa. Käske häntä, Ett' etsii renkaan, joka ranteestani On suljahtanut. Se on herras lahja.
"Mitään tämmöistä en minä vielä koskaan eläissäni ole nähnyt", sanoi ukko Witt pudistaen päätään. "Tätä en minä voi ymmärtää". "Tällä paikalla kummittelee", sanoi Kalle. "Tällä paikalla ei ole kaikki kuin olla pitäisi", sanoi Witt. "Ei", sanoi Juhani, "tässä paholainen vehkeilee". "Tämä kaikki on minusta kuin unennäköä", sanoi Swart; "mutta yhden teistä täytyy kiivetä puuhun".