United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikkein naislemmen erinäisten ja eriskummaisten lajien seassa, joita ei kukaan oppiniekka vielä ole koettanut järjestelmään asettaa, löytyy yksi, joka tosin ei niin harvoin kukoista, kuin koko mailmalle vihoittelevan suuren intohimon ihmekukka, vaan joka ilmestyessään aina liikuttaa ja miellyttää.
Sen tähden lapsi virkku, Sä armas pienoinen, Niin keveä kuin sirkku Tai leivo suloinen, Sä pysy Luojan lasna Ja kasva, kukoista, Ja tuoksu autuasna Eloa ikuista. Tiedätkö mikä se kysymys on, joka tunkee läpi taivaan ja maan, elämän ja kuoleman?
"Hei, miten kiireesti minä rientäisin", tiuskasi Martti mestari yhä kiivaammin kuin ennen, "sulkemaan lukoilla ja salvoilla oveani miten minä huutaisin: ratsastakaa edelleen! ratsastakaa edelleen, mahtava herra, minun Roosani kaltaisia ruusuja ei kukoista teitä varten, ei, viinikellarinihan se teitä ja raha-arkkuni miellyttää ja tytön otatte te vaan kaupan päällisiksi mutta menkää, menkää vaan edelleen!"
Pain. 13/2 1878. Himojen liekki Lekahti maassa, Poroksi poltti Maan asujat. Jumalan kosto Taivaalla syttyi, Lakaisi maasta Turmelijat. Siunaus lailla Taivahan kasteen Virtaili taasen Elohon maan. Paisteella armon Luojamme nosti Henkensä maassa Hallitsemaan. Elämän henki Kukoista maassa, Kohoita luonto Korkeuteen! Himojen liekki Tomuhun paina, Säilytä luotus Ikuisuuteen. Pain. 9/3 1878.
Oli muuan epikurolainen, joka kerskaili sillä, että useat filosofiset koulukunnat muuttuivat myöhemmin epikurolaisiksi, mutta että kukaan epikurolainen ei ole vielä koskaan muuttanut toiseen koulukuntaan. Siihen sanoi eräs filosofi, joka kuului erääseen toiseen lahkoon: syy on selvä kuin päivä, sillä kukoista voidaan tehdä salvukukkoja, mutta kuohituista kukoista ei tule kukkoja.
Mä väsymättä häntä seurailen, Kun hältä päättyy taisto maallinen, Hänt' äidinsyliss' olen ylentävä Ja enkelsiivin vievä taivaasen. Nyt lakkasivat enkelit puhumasta. Mutta jos laulamme, ehkä ne vastaavat. Laulu enkelien voimasta. Sävel: "Riemun ruusut." Kevään kukkasen lailla puhdasna kukoista! Talven kuusosen lailla raitis ja vihanta! Enkel ylhäällä taivaassa Silmänsä puolees kääntää.
Viekää kukka puutarhasta korpeen, ei se siellä kauankaan kukoista. Ei mikään hedelmä tuleennu. "Raakako minä olenkin." "Ajatelkaapa navetan sijaan muotimakasiinia, koruompelua tai..." "Sanokaa." "Minä ajattelen turhuuden ja himojen markkinoita." "Nythän te olette kummallinen." Aleksei jo maistoi tappion esimakua; hän vaaleni enemmän kuin äsken. "Ja te olette kunnoton! Hahaa. Teidän maljanne!"
Koska mikään ei idä, ei kasva eli kukoista, niin ei myös minkäänlaista rikkaruohoa ole hävitettävänä, ei lakastunutta lehteä laastavana, ja nuo 'puksipuusta' ja marjakuusesta keinollisesti laitetut hirvet ja riikinkukot eivät suinkaan tehne suurta vahinkoa puutarhassa.
Kukko lauloi nyt kylässä merkiksi, että puoliyö oli ohitse. "Se on Lauri Pietarinpojan kukko, kun niin lauloi. Lauri on hankkinut itsellensä yhden noista ulkomaalaisista kukoista. Kuinka leveästi ja karkeasti se lauloi; hauskemmalta kuuluu meidän kotomaalaisilta. Lauri on kuitenki hyvä ihminen, ja lasta kohtaan on hän niin sydämellisesti hyvä ja herttainen.
Sakari jatkoi: »Taivaaseen kun tulemme, niin siellä eivät viisaat kukoista, koska he kauheassa viisaudessaan ovat maailmassa käteisen luvatun sijasta valinneet ja suuressa viisaudessaan sanoneet, että: taivas ainoastaan äijöttää mieltä... Ja niin ei heillä ole istuinta, eikä jakkaraa taivaassa.