United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän riensi ulos toisesta ovesta, ja hän saavutti kirkkopihalla muun herrasväen. Hän seurasi sitä pappilaan raskaalla mielellä. «Ainakin Louhensaarella illalla saan minä häntä kahdenkesken puhutella« ajatteli hän. Nyt oli majurin tytär kukistettu. Kukistaja oli hänen rakkautensa Johannekseen.

On niin vaikeaa musertua elävänä! Ja sinä, joka olet siihen syypää sinä istut sitä kylmästi katselemassa. Kurja omanvoiton pyytäjä? Eikö sinulla ole sydäntä rinnassasi? Temppeli on rikottu ja sinä, sen kukistaja poljet sen raunioita! En tietänyt minkä näköinen oli onnettomuus; en uskonut sitä semmoiseksi! Viheliäisyyttä!... Mutta sinä kurja heittiö, joka... Hiljaa! Hänkö se on?

Hän johti retkikuntaa, jossa alapäällikköinä palvelivat muutamat miehet, jotka sittemmin "Mexikon valloittajina" ovat mahtavan maineen saavuttaneet: Francisco de Montejo, Yukatan niemen kukistaja, Pedro de Alvarado ja Alonso de Avila.

Oli aamu, kesä-päivä loisti kaunis Maiden ylitse ja virran; Jalo keisarinna kirkastettu seisoi Aukeassa akkunassa, Hänen rinnallaan, mut loitompana, seisoi Ruhtinatar, lähimmässä Suljetussa akkunassa oil Potemkin Ruhtinas, tuo Kriminniemen Kukistaja mainio, ja myös Bestuschew Kreivi, vanha amiraali.

Johannes seisoo vaaleana vieressä, ja hänen kätensä lähestyy tulta. Hän seisoo siinä kauvan. Hän seisoo liikkumatta. Valkea on sammunut, vaan kirjat ovat tallella. Johanneksen silmistä valuu kyyneleitä kuumaan tuhkaan. Johannesta ei ole vielä kukaan, ei mikään kukistanut. Nyt seisoo hän kukistettuna ensi kerran. Kukistaja oli hänen oma sydämensä.

Etkö pelkää, ukko? virkkoi uudelleen Rooman valtakunnan kukistaja, ilmeisesti hämillään talonpojan tyynestä käytöksestä. Perttilä tunsi olevansa voitolla. Milloinka olet nähnyt suomalaisen pelkäävän? sanoi vanhus melkein hymyillen. Kersantti ei ollut mikään ilkeä mies.

"Pidän kunnianani palvella sinua, voittamaton persialaisten kukistaja." "Odotahan vain", tuumi hän itsekseen, "Belisariuskin esiintyi alussa mahtavasti. Roomassa minusta tuli hänen herransa." "Hyvä on", sanoi Narses, jonka kantotuoli oli puhelun aikana seisonut korkeilla, puujalantapaisilla seipäillä, "siis lähdemme yhdessä barbaareita vastaan. Kantakaa isäänne eteenpäin, rakkaat lapset."

BAALAK. Mik' on jumalten, Mik' ihmisten ja mikä luonnon lahja, Sen papit tutkikoot ja tietäjät. Mut valtakunta kättä kaipaa miekkaan Ja sota sopii kuninkaille. Kun olin nuori, kansat huusi: "Baalak On voittaja ja kansain kukistaja!" Sill' Eufratista Jordaniin Ja Liibanonilt' asti Seiriin Minua kansat kuuli vapisten.