United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
GLOSTER. Kirous, jonka isältäni sait, Kun paperilla sevit urhon otsan Ja silmäns' ivallas sait tulvimaan Ja niiden kuiveeks annoit liinan, jonka Rutlandin viattomaan vereen kastoit, Kirous, jonka katkeroiduin mielin Hän sinuun syyti, kohdannut sua ompi; Se Jumalan on kosto, eikä meidän. ELISABETH. Vanhurskaan Jumalan, mi syytönt' auttaa.
Mut elämälleni on haikein isku Lavinia kallis, kalliimp' elämääni. Jos tuossa asuss' oisin kuvas nähnyt, Olisin tullut hulluksi; nyt mitä, Kun tuommoisena näen sun elävältä? Ei kättä sulla kuiveeks kyynelten, Ei kieltä ilmi tuomaan, ken sun silpoi. On miehes kuollut; hänen kuolemastaan Sun veljes syytettyinä myöskin kuolleet. Ah, katso, Marcus! Katso häntä, Lucius!
ELISABETH. Tahdotko tietää? RICHARD. Sydämmestän' aivan ELISABETH. Veljeinsä murhaajalla laita hälle Verinen sydänpari; niihin uurra Edward ja York; jos hän siit' itkuun heltyy, Niin tuo, kuin isällesi Margareeta Rutlandin veriin kastetun toi liinan, Sinäkin hälle liina, joka, sano, Veljeinsä ruumiist' imi rusonesteen, Se anna hälle kuiveeks silmiensä.