United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvä oli että kuiva tuulenhengähdys kävi, niin seinät sitä pikaa kuivuivat...
Tämänlainen kuiva ruoho On kitkettävä pois; siis minun saat. LUCIUS. Oi, rakas isä, pojastas jos käyn, Mun pelastaa suo veljieni henki! MARCUS. Isämme nimess', äitimmekin tähden, Mun anna veljen rakkautt' osottaa! TITUS. Sopikaa siis; ma säästän käteni. LUCIUS. Käyn heti kirveen. MARCUS. Minä sitä käytän. TITUS. Käy tänne, Aaron, aion heidät pettää. Kätesi mulle lainaa, niin saat minun.
Aina vuodesta 1688 alkaen, jolloin ensimmäinen katovuosi tuli, ja sitten yhä enemmän kaikkina seuraavina kahdeksana vuotena luonto näytti olevan ikäänkuin tasapainostaan siirtynyt. Kesä 1689 oli tavattoman kuuma ja syksy niin kuiva, että vilja kuivettui ja ihmisten monesti täytyi kulkea useita penikulmia juottamaan karjaansa ja jauhattamaan eloansa.
Minut oli vallannut vastustamaton inho tuota herraa kohtaan jo ensi näkemästä. Samoin oli laita myöskin lapsen omaisten no, se ei ollut ihmekään. Mutta merkillistä oli lääkärin suhteen. Hän oli tuollainen tavallinen pieni, kuiva köyhäinlääkäri, ikä ja väri epämääräinen, murtaen vahvasti skotlanniksi ja jokseenkin yhtä tuntehikas kuin säkkipilli.
Noin kolmen peninkulman päässä lounassa näkyi paksu savu kohoavan, ja tästä tiedettiin että siellä satoi. Puolen tunnin kuluttua oli kuiva ja leveä hiekkapohjainen joen uoma, mistä Stanley hetkeä ennen oli kaivattanut vettä, muuttunut kuohuvaksi virraksi. Kahden tahi kolmen tunnin kuluttua oli ainoastaan muutamia vähäpätöisiä purosia virrasta jäljellä; se oli kuivunut yhtä pian kuin syntynytkin.
Miekka mietti miehen kielen, Arvasi uron pakinan: "Syönpä kun syötettänehe, Juonpa kun juotettanehe." Se on riski Riion poika, Ja paksu Pajarin poika, Meni peltonsa perille, Perin peltohon sysäsi, Kärin käänti taivosehen, Itse kääntyvi käressä, Kun on kuiva kuusen oksa, Karsittu katajan latva.
Kuiva, hätääntynyt katse lakkaamatta luotuna lemmikkiinsä, seurasi äiti poikaansa huoneesta huoneesen, tilalta toiseen, istuen jalkapäässä sängynlaidalla, hellästi hymyillen hänelle, kun tämä näytti tuntevan hänet ja hiljaa mutta melkein lakkaamatta hän lausui poikansa nimeä. Kolmannen päivän illalla Henrik selveni. Hän tunsi omaisensa, puhutteli heitä hellästi ja kiitti heitä.
Jos tulee kuiva aika, joka on maanviljelijän suurin vihollinen Siperiassa, niin on kaikki työ mennyt hukkaan. Silloin on pastorin työlästä elättää ukkoja kodissa, eikä myöskään raahdi ajaa niitä sieltä pois nälkäaikana.
Jos ukko oli kuiva, kasattunut ja mehuton, niin oli sen sijaan hänen vieressään istuva tyttö tuores ja mehevä. Hellyydellä hän tarjoeli vanhukselle ruokaa ja näytti koettavan vanhuksen toiveita hänen kasvoistaan lukea, sillä ukon silmät olivat jo iästä kokonaan huienneet.
Aasian kuiva erämaantuuli puhalsi kansojen portista sisään ja synnytti vuosien 1891 ja 1892 kauhean nälänhädän. Vyshnegradski ei menettänyt malttiaan. Ylpeästi hän julisti: itse me kyllä emme tule syömään, mutta me tulemme viemään viljaa maasta.