United States or Czechia ? Vote for the TOP Country of the Week !
MEFISTOFELES. (itsekseen). Tuo kuiva nuotti mua jo suututtaa, Taas tahdon pirua osoitella! (
Kuinkas kuiva säästetähän? Viatoin on vaivan alla Piinassa Jumalan poika! Luku XVII. Jesuksen ristinnaulitsemisesta ja Pilatuksen päällekirjoituksesta. Näitä tiellä tutkiessa, Matkallansa muistuttaissa, Jopa joutuivat lähemmä Surmapaikkaa suruista, Golgataksi kutsuttua: Kaksi muuta kumppania Surmaan seuraavat suruiseen, Kanssa Luojan kuljetettiin.
Saara nousi myöskin ja meni erään kaapin luo, joka oli ikkunoiden välissä ja jossa hän rupesi yhtä ja toista toimimaan. Fennefos huomasi että Saara oli hänen takanansa, ja palasi tuolille. "On ollut kaunis ilma tänään", sanoi hän ja äänensä soi niin oudolta ja sumealta, ja vaikka hän äsken oli juonut, oli hänen suunsa taas aivan kuiva.
GLOSTER. Siis omin silmin nyt sen tuhot nähkää: Lumottu näin, kas, olen; kätenikin On, näet, kuihtunut kuin kuiva rönsy; Edwardin vaimo hän, se ilki noita, Ja kätyrinsä Shore, tuo rietas portto, He näin mun rienanneet on taioillansa. HASTINGS. Jos tuon he ovat tehneet, jalo herttua, GLOSTER. Jos! Sinä hoimija sen häijyn porton, Sanotko: jos? Sin' olet kavaltaja: Pää poikki tuolta!
Se oli niin omituiselta kuin se tuntuikin hänestä kalpea kirkossakävijä, laiha, ujo neito, joka oli niin varovainen, niin kylmä ja kuiva. Todellisuudessa oli hyvin naurettavaa, kuinka paljon hän oli ollut hänen kanssaan. Ja kuinka tavattoman vakavia keskusteluja he olivat pitäneet!
Nuoret mies-raukat, kun eivät saa muuta vastausta kuin niin, ei ja vai niin. Mutta kuinka sitten on Berndtsson käyttäinnyt? Jumala tiesi; mutta varmaa on, että hän, puhuessansa hänen kanssansa, on yhtä vilkas, kuin muuten kuiva ja harvasanainen.
Kas, tuossa on käteni. MARIA. No niin, herra, ajatus on vapaa; mutta, kuulkaas, viekää kätenne maitokamariin juotettavaksi. HERRA ANTREAS. Miksi niin, sydänkäpyseni? Mikä on tarkoitus? MARIA. Se on vallan kuiva. HERRA ANTREAS. Soo! Luulenpa, ett'en ole semmoinen aasi, että voisin pitää käteni kuivana. Mutta mitä on tuo pila? MARIA. Kuivaa pilaa. HERRA ANTREAS. Onko teillä paljon sitä?
Jopa kirstun laatikosta markkaa löytyi kymmenen; Piplian niill' äiti ostaa, vahvan, nahkakantisen. Uusi aika, armahampi, koittaa pikku pirtissä, kuiva leipä makeampi ompi siitä päivästä. Aamusilla kirja varhain lukea jos otetaan, illoin kääritähän parhain, laatikkohon lasketaan. Siitä lasten vaisu henki voimaa, ravintoa juo, perheen koko elollenki siunauksensa se tuo.
Hän tunsi että hän ei uskaltanut nukkua että hän tuskin uskalsi ajatella. Ainoa, minkä hän voi tehdä, oli panna kuiva paita päällensä, lisätä puita uuniin, kääriä täkki ympärillensä ja istua koko yön tulen ääressä nojatuolissa. Minun veljeni ei ollut kuitenkaan kauan näin istunut, ennenkuin hänelle tuli lämmin ja hetken kuluttua hän nukkui.
Vaalea, kylmä papintyttönen, joka ei uskaltanut astua ojan ylitse, vaikka se olisi ollut kuinkakin kuiva, joka aina näytti niin hirvittävän puhtaalta ja joka piilosilla ollessaan ei koskaan sallinut tarttua vaatteidensa liepeihin, »koska ne voisivat revetä», kuten hän arveli, oli hänelle lapsena oikeastaan jäänyt aivan vieraaksi.