United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mummo niijasi, meni kiitellen ja kostellen menojaan, mutta tunsi itsensä jo porstuassa koko joukon ehommaksi entistään. Näin oli käynyt naapuripitäjän papin ja samoin monen muunkin sielunpaimenen. Olipa mummo kerran piispankäräjillä kaupungissa ollut tilaisuudessa pitämään lujilla itse hiippaherraakin koko rovastikunnan papiston ja erään tuomiokapitulin jäsenen läsnäollessa.
"Kun oljet lemusivat niin imeliltä, rupesin miettimään asianlaitaa ja koettelemaan, eikö niistäkin jotakin tulisi tänä kovana aikana", sanoi emäntä. Lopuksi syötiin tuota jäkäläkeitosta ja sekin meni tämmöisenä aikana hyvin mukiin. Jättelin heidät hyvästi, kiitellen ja kostellen. "Ei meille tule enään koskaan nälkävuotta", sanoi emäntä luottavasti, loistavin silmin, kättäni puristaen.
Talon väen kävi sääliksi tuo murheellinen majanmuuttaja ja he kokivat antaa hänelle ruokaa, mitä heillä annettavissa oli. Kun sitten lähtöhetki tuli, pisti poika itkusilmin kättä emännälle ja kaikille muille, kiitellen ja kostellen heitä kaikesta hyvästä. Sitten lähti hän. Kova talvi-ilma oli.
Niin hyvin kuin hän taisi, jätteli hän hyvästi, kostellen ja kiitellen, talon väen ja alkoi könttiä kotiansa kohden. Mutta Helmi ei päästänyt häntä yksin menemään, vaan lähti muka taluttamaan. Kapteeni hämmästyi kovin huoneesensa tultuansa. Mikä muutos täällä oli tapahtunut.
Rekeen peitimme ukon ja niin hän lähti, kiitellen ja kostellen. Näin pari kyyneltä vierähtävän hänen silmistään, jotka ryppyisten kasvojen, kenties kurjuuden uurtamia vakoja myöden vierähtivät alas. Niin hän meni. Minua kovia kummastutti se seikka, miksi ukko vapisi niin kovasti meille tultuaan ja sielläkin ollessaan ja miksikä ei hän lähteissään vavissut ensinkään.
"Kiitos vaan avustanne, kun autitte ruoka-aterialla vanhaa, vaivasta, kulunutta ukkoa", tuumaili hän. Kädestä pitäen jätteli hän hyvästi joka henkilön, kiitellen ja kostellen jokaista erikseen. Sitten hän sauvansa nojalla alkoi kävellä kalkutella ovea kohden. Ovessa mennessään kuulin hänen sanovan: "Jumala meitä kaikkia armahtakoon!
Täällä hän tahtoi puhua talon emännän kanssa iankaikkisuuden asioista, istui usein myöhään yöhön ja lähti kyynel silmänurkassa, kiitellen ja kostellen ihmisten laupeutta ynnä sen Isän hyvyyttä, joka asui heidän omissatunnoissaan. Punaisina päivinään hän näki verta.