United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta se olikin viimeinen kerta. Kirjevaihdossa me kyllä olimme s. o. lähetimme toisillemme joskus tervehdyksen ja väliin kortin, väliin kuvalaatan tai lehteen pantavan kirjoituksen, mutta meidän tiemme eivät enää sattuneet yhteen. Gina Krogin lehteä seuraamalla tiesi kuitenkin kaiken mikä häntä koski.
Valtaistuimella istui kykenemätön, heikkomielinen Kaarle VI, huvitellen kortin lyönnillä valtakunnan hajotessa.
Sitten alettiin sanoa hyvää yötä ja sitä kesti siksi, kunnes palvelustyttö tuli sisään ja ilmoitti, että eräs herra oli jättänyt korttinsa ja kysyi, saisiko hän tavata oikeusneuvoksetarta. "Käskekää hänen tulla sisään", sanoi Dora, otettuaan vastaan kortin, jonka palvelustyttö ojensi hänelle.
Hän kenties pohjalle tälle *kaiken* luo, mut hukkaan tään ainoon kortin varassa *se* vajoaa, kun elon myrskyssä tuo pohja hajoaa, kun aika kalman leiman painaa kukkaan. puhjeten puhumaan itsensä unohtaen. Se mahdotonta on! katsoo merkitsevästi häneen. Niin aattelin myös nuorena. Ma muinoin rakastin erästä; eros tiemme. Sorja muistossa hän oli; muttei eilen tässä puistossa. Eilenkö?
Minä suurimmasti kunnioitan koulua, jossa teidän ylhäisyytenne on ollut oppilaana, vastasi Bertelsköld; mutta minä vetoan teidän ylhäisyytenne äsken pelureista lausumaan arvosteluun. Veljeni on pannut kaikki tyyni yhden kortin varaan ja hävinnyt. Veljenne on urhoollinen mies; minä en saata syyttää häntä onnettomuudestaan. Mutta olkaa hyvä ja tiedustakaa, mitä meteliä kadulla pidetään.
Myöhään palasi hän rauhalliseen kotiinsa; pitkään aikaan ei hän voinut nukkua, ja kun uni valtasi hänen, näkyi hänelle kortteja, viheriäinen pöytä, paperirahakimppuja ja kultakasoja. Hän asetti kortin kortin jälkeen, käänsi varmasti kulmia, voitti alati, ja veti puoleensa kultaa, pani paperirahoja taskuunsa.
Kerran piirusti hän kortin selkäpuolelle mallin herttuatar de W:n puvulle lähettilästanssijaisia varten ja toisen kerran hän taas piirsi herttuan pienen vesirotan nti Alziren vaaleanpunaisen tanssijatarpuvun nurealle puolelle.
Olkansa takaa sivalsivat he aina kortin petäjäiseen penkkiin ja se mies jolla se paraiten läsähti. Aina kun toinen joutui myllyksi, pääsi toinen kiusottelemaan, että "käytä minunkin pussini." Tuota tekoaan jatkoivat he niin kauvan, että se alkoi tuntua vanhalle, sitten heittivät he sen pois ja panivat tupakin.
Emäntä toi hänelle kortin, joka oli suljettu pieneen kuoreen. Se oli juuri tullut, ja tuoja odotti vastausta. Hän viittasi lihavaa, hymyilevää emäntäänsä poistumaan huoneesta ja repäisi kuoren auki. Sieltä tuoksahti ellottavan makeaa hajua juuri valveutuneisiin sieraimiin.
Kesän tultua asiat taas paranivat ja haltiaväkeni tyytyväisyys varmistui niin minua kohtaan, että pyysivät vielä toiseksi vuodeksi palvelukseensa, johon myöskin suostuin. Alkupuoli seuraavaa vuotta kului hyvällä menestyksellä, vaan sittemmin sain pahan taipumuksen kortin lyöntiin.