United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kiitoksia vaan kunniasta... Hän saa muitakin saattajia... Onnittelen, onnittelen... Hän näyttää aivan todella olevan mieltynyt tuohon konttoristiin. Jos he hyvinkin olivat eilen yhdessä lähteneet, vaan hän kääntyi tieltä takaisin "...saa muitakin..." Tällä hän ihan varmaan tarkoittaa tuota konttoristia. Minä saan siis rukkaset. Toivotan onnea! Hyvä onkin kun näin vähällä hänestä pääsee.
Gabriel ei tiennyt sattuiko häneen vai ei, ei myöskään tiennyt aikooko toinen ampua uudestaan, hän vaan tiesi, että nyt hänen täytyy ampua, muutoin hän ei tee sitä mitä pitää. Ja hän ojensi revolverinsa konttoristia kohden ennenkuin savu oli ehtinyt äskeisestä pamauksesta hälvetä. Konttoristin jalat jo näkyivät savun alta, mutta Gabriel odotti, että savu poistuisi päänkin kohdalta.
Jassoo, niin, katsos se on pitkä historia, minä näet ammuin yhtä konttoristia jalkaan Mitä sinä sanoit? Ammuit? sanoi Henrik kauhuissaan. Ei se mitään sen vaarallisempaa, tuli pieni naarmu vaan pohkeeseen, ja hän ampui minua ensin. Mutta Gabriel, mitä sinä sanot? Ei, ei, et sinä sitä ymmärrä, minun piti niin tehdä, mutta en minä olisi sittenkään ampunut, ellei hän olisi ampunut ensin.
Kantajia, palvelijoita, isäntiä, konttoristia juoksee edes takaisin, ja keskellä tätä sekasotkua menee täällä kumoon eräs kasa, tuolla hajoaa laatikko, vaate- tahi paperikappaleita repäistään, vasarat paukkuvat, kiivaasti kysytään sen ja sen kasan, sen ja sen laatikon numeroa, kaikkeen tähän sekaantuu vielä kiiruhtavia huutoja, kirkumista ja meteliä varhaisesta aamusta myöhään iltaan.
Ehtimiseen saapui toisia konttoristia konttooriin, kaikki he säännöllisesti tirkistivät Elsaa, ja yhtä säännöllisesti hämilleen jäivät, kun ei Elsa ollut heitä lainkaan huomaavinaan. Ennen kun Elsa ennätti kaikki tehtävänsä suorittaa, saapui siihen keski-ikäinen mies, joka oli hartioistaan koko lailla kokoon kyyristynyt.
ROUVA PENTTINEN. Yksi ainoa tänne sentään vaan tuleekin. Mutta se vastaa kymmeniä. Sinä et arvaa, kuka se on, et vaikka ajattelisit pääsi ympäri moneen kertaan. FANNY. Lieneekö joku Lindemanin kisälleistä? ROUVA PENTTINEN. Oho! Sitäkö varten me nyt tässä sitten niin puuhaisimme! Ei ylhäisempi se on paljoa ylhäisempi ! FANNY. Sitten se on Ahlbomin konttoristia tai puotilaisia
Kukaan maailmassa ei riistä minulta lastani, huusi rikollinen, toisella kädellään tarttuen tyttäreensä ja toisella uhaten konttoristia.
Suihkulähde kiiltävine palloineen lorisi suurella kentällä keskellä puistoa. Se oli kaunis ja peloittavan hyvin hoidettu puisto. Kuin Brandtin vaunut ajaa karauttivat pihamaahan, olivat useimmat vieraat jo tulleet. Ainoastaan muutamia jalkamiehiä konttoristia, kauppapalvelijoita ja samanlaisia vaatimattomia olentoja seisoi vielä ovella innokkaasti tomuutellen kenkiään ja housujaan.
Silloin Vilén meni värkin luo sanomaan, että hän eroo. Ja olisi eronnut ja jäänyt työttömäksi suuren perheensä kanssa. Mutta värkki oli myöskin Gabrielin ystävä ja nyt ne yhtyivät Vilénin kanssa, vaikka tavallisessa työssä olivat kuin kissa ja koira keskenään. Värkki meni tehtailijan luo ja sanoi että sekä Vilén että hän eroovat molemmat, ellei tehtailija pakota konttoristia sopimaan.
Miten köyhää konttoristia ilahuttikaan kuulla sellaisia sanoja! Mutta, aivan oikein, virkahti Albert, olin kokonaan unohtaa asiani. Teillä on siis minulle asiaa? On, kuinkapa muuten olisinkaan rohjennut vaivata teitä käynnilläni! Olenko minä sitten niin vaivaantuneen näköinen? kysyi tyttö, sanojensa kaunistukseksi kohdistaen häneen jälleen sädesilmäyksen. Ette ... mutta... Mikä asianne on?