United States or Malawi ? Vote for the TOP Country of the Week !


Näiden kanssa tuli minun kaikin mokomin etsiä rosvojen leiripaikka sekä karkoittaa heidät seudulta. Ensi aluksi komensin miehet levolle, jota he ankaran hiihdännän jälkeen hyvin kaipasivatkin. Itse toimitin isännän kanssa vuorotellen vartijan virkaa sekä nukahdin vielä pari tuntia aamuhämärässä. Seuraava päivä oli toinen adventtisunnuntai, taivas oli selkeä ja suksikeli parasta lajia.

Mutta tuolla, tuolla juuri edessämme, vallan lähellä, niin kaukana vaan, etten sinne mitenkään päässyt, väikkyi ihanasti viheriöivä saari ja siellä paljaan taivaan alla mitä ylellisimmin katetuita pöytiä toinen toisensa vieressä monenlaisine virkistystä tarjoavine juomineen. Minä huusin ja komensin miehiä henkensä takaa soutamaan saareen ja syömään; mutta he eivät minua totelleet.

»Sitokaa tuo vaari, hänellä on joitakin pirun konsteja tekeillä», komensin minä, ja tuossa tuokiossa oli kiroileva äijä sidottu käsistään ja jaloistaan. Kiireesti vedimme senjälkeen vaatteet päälle ja saappaat jalkoihin. »Meidän on viisainta lähteä heti matkaan, sillä varmaankin majailee täällä jossakin lähistöllä karjalaisia sissejä», sanoin minä miehille.

Toisten oli määrä tähdätä päävahtiin, toisten etuvartioihin. Minä komensin itse oikein reimasti, niinkuin olisi ollut väkeä koko komppania, ja huusin niin paljon kuin kurkusta lähti: "rotaa-pli!" Näin ammuimme kaikin kolme yhteislaukausta, että kyllä Turkkilaiset heräsivät unelmistaan.

Komensin mieheni heittämään purrestamme mereen matollisen venäläistä leipää, säkillisen suoloja sekä puolitoista leiviskää juustoa siten keventääkseni aluksen liikkeitä sekä samalla varoen niitä mahdollisen tappion sattuessa joutumasta vihollisen saaliiksi.

Yhden miehistä komensin niemelle tähystämään, milloin laiva lähestyisi. Muut latasivat sillä aikaa kanuunoita, ja puolessa tunnissa oli kaikki pantu kuntoon hyökkäystä varten. Samalla antoi jo tähystäjäkin merkin, että laiva oli tulossa.

Silloin selviäisi asia piankin ja siitä seuraisi luonnollisesti taistelu, johon meidän oli mieletöntä antautua, sillä kussakin kaleerissa saattoi olla satakunta miestä. Silmänräpäyksessä olivat nämä asiat selvänä päässäni ja päätökseni oli tehty. Komensin pari miestä alas ruumaan hakkaamaan reikää laivan kylkeen, sillä tästä aluksesta ja sen tavaroista ei pitänyt enää oleman hyötyä venäläisille.

Hetkisen tuumittuani päätin kuljetuttaa sen, maksoi mitä maksoi, avovedelle, joka alkoi noin virstan päässä, sekä purjehtia sillä Ahvenaan. Sillä täällähän se saattoi milloin hyvänsä joutua vihollisen saaliiksi. Komensin siis toisen luotseista hakemaan kylästä lisää miehiä sekä tarpeellisia työkaluja. Tunnin verran odoteltuamme saapuikin kolme miestä varustettuina kirveillä ja tuurilla.

Olin aina kotosalla ajatusteni hiljaisessa maailmassa ja elin vaatimatonta talonpoikaiselämääni. "Silloin tulit sinä muistan sen yhtä hyvin kuin tämänpäiväiset tapahtumat " Hän vaikeni vaipuen muistoihinsa. "Minäkin muistan sen hyvin", sanoi Vitiges. "Minä komensin satamiehistä joukkoa ja olin menossa Augusta-kaupunkiin Licuksen varrella päästämään Juvaviaa vahdista.

Minä ryhdyin toimeen ja komensin, niin kovalla äänellä kuin voin, miehet käärimään pois purjeita sekä käymään muihin tarpeellisiin tehtäviin käsiksi. "Ohoi, ohoi!" kuuluivat miesten tahtilaulut myrskyn vinkuessa. Toiset kapusivat kuin kissat ylös purjeita kiinnittämään. Sillä aikaa, kun toiset olivat yläällä, panimme me kuntoon taakipurjeet voidaksemme alusta pitää tuulessa.