United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta minä en kuullut Lazare setää, minä juoksin vaan. Saavuin taloon hengästyneenä, täynnä pelkoa ja toivoa. Riensin rappusia ylös ja kolkutin nyrkillä Babetin ovea, itkien, nauraen, pää aivan sekaisin. Kätilö raotti ovea ja tiuskasi äkäisesti minulle, etten saisi pitää niin suurta melua. Minä seisoin siinä häpeissäni ja epätoivoissani. "Te ette saa tulla sisälle", lisäsi hän.
Minä kolkutin hiljaa ovea ja sisältä kysyttiin: Kuka siellä kolkuttaa? Helmikankaan poika, vastasin minä. Silloin aukeni ovi, ja minä astuin sisälle. Sinä tulit nyt jutuilleni, niinkö? kysyi Amalia, seisoen keskellä laattiaa. Niin tulin. Istu! Hän osotti sormellansa lavitsaa pöydän edessä. Minä istuin kohta.
Kuin me sitten menimme luhaan, mutisi Olle vähä hampaittensa välissä, ja minä kolkutin omiani vilusta, jonka tähden taas rupesimme työhön, siksi kuin kankeat jäseneni jälleen tulivat notkeiksi. Mitä ruokaan kuulu, oli se ajoittain jotenkin hyvä, toisinaan ihmeellisenkin hyvä, mutta enemmästä päästä allapuolen kohtuuden.
Barkis vainajan kuolinvuodetta ja liuvuin vuoksen kanssa sitä kaukaisuutta kohden, jota Ham aamulla oli niin kummallisella tavalla katsellut, kun koputus ovelle herätti minut haaveksimisestani. Ovessa oli kolkutin, mutta se ei tätä ääntä aikaan saanut. Koputus oli ihmiskäden ja kuului alhaalta ovesta, niinkuin lapsi olisi naputtanut.
Kun hän seisoi siellä, vartoen häntä, sattuivat hänen silmänsä ovenkolkuttimeen. "Minä aion rakastaa sitä, niin kauan kuin elän!" huusi Scrooge, taputtaen sitä kädellänsä. "Minä tuskin koskaan ennen katselin sitä. Mikä rehellinen muoto sillä on! Se on kummallinen kolkutin! Tässä on nyt kalkkuna. Halloo! Hei! Kuinka jaksatte! Iloista joulua!" Siinä vasta kalkkunaa oli!
Muistakaamme myös, ettei Scrooge ollut yhtäkään ajatellut Marley'tä sillä asti, kuin hän viimein tänä iltana mainitsi jo seitsemän vuotta kuollutta kumppaniansa. Ja selittäköön sitten, ken pystyy, mistä se tuli, että kolkutin Scrooge'n silmissä, kun hän pisti avaimen suulle, näytti Marley'n kasvoilta eikä kolkuttimelta, vaikk'ei siinä ollut mitään muutosta tapahtunut. Marley'n kasvot.
Mutta kukkaset näyttivät ikkunassa ystävällisesti nyökyttävän tervetuliaisiksi ja koko talosta ja pihasta tuntui tuttu lämmin henki lehahtavan vastaani. Hevonen seisahtui portin eteen, seisahti kuin muuri ja huokui syvästi. Nousin, astuin kankein jäsenin pihalle. Muorin ikkunan edessä oli uutimet; siihen teki mieleni koputtaa, mutta kolkutin kumminkin ensin keittiön ovelle. Ei vastausta.
Kunnes kaikki oli ohitse ja näyttämö oli jo pimeä ja Rumiéres odotti portaiden edessä silloin johtui mieleeni: Oh, Crangier; täytyyhän sinun sanoa miehelle jäähyväiset... Menin käytävään ja kolkutin. Ihminen teki juuri lähtöä. Tahdoimme juuri, sanoi hän ja hän viittasi: Tämä on minun äitini tulla teitä kiittämään.
Pahekin voi olla luonnollisempi kuin luonnoton hyve. 10:es KOHT. Täällä ei ole ketään. Oletko nähnyt Viktoria? Hänen hyttinsä ovi oli kiinni. Kolkutin, vaan en päässyt sisään. Kun ei vaan olisi tullut viinahulluksi. Mitä sinä puhut täti? Ei kukaan usko, että minullakin on surua. Onhan lapseni sentään omaa lihaani enkä voi nähdä sen kärsivän. Mikä pamahdus se oli?
Pugatshev läksi tarkastamaan linnaa. Shvabrin meni häntä saattamaan; mutta minä jäin, sanoen rupeavani varustaumaan matkaan. Minä juoksin ylös. Ovi Maria Ivanovnan kammioon oli lukossa. Minä kolkutin. "Kuka siellä?" kysyi Palashka. Minä sanoin nimeni. Silloin kuulin Maria Ivanovnan suloisen äänen: "Odottakaa, Pietari Andreitsh. Olen pukeumassa.