United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
On kysymyksessä valvominen. Niinä hetkinä, jolloin suuret harha-askelet voidaan ottaa, on kohtalokasta lyyhistyä kokoon sekunniksikaan. Sielu pitää pysyttää jännitettynä herkeämättä, sen tulee olla varuillaan joka silmänräpäys. Kaikki riippuu sellaisina aikoina oman oikean minämme, parhaimman luontomme pystyssäpitämisestä. Sillä juuri sen on toimitettava valikointi.
Kreivi Witte erosi vastoin odotustaan ainaiseksi Venäjän valtiollisesta elämästä, jossa tuo yhtä kyvykäs kuin kunnianhimoinen mies 14 vuoden ajan oli näytellyt huomattavaa ja hänen vastustajiensa mielestä kohtalokasta osaa. Hän oli suuri finanssitaiteilija ja ovela diplomaatti, mutta valtiomieheksi häneltä puuttui luonnetta ja rehellisyyttä.
Sillä olivatpa ulkonaiset vaiheet mitkä tahansa, aina on sama kysymys ihmisten ratkaistavana: ihmisen suhde itseensä ja elämäänsä. Siitä el pääse suurilla sanoilla, ei melulla eikä väkivallalla; niillä voidaan vain vaikeuttaa sitä. Ihminen voi tehdä itsensä kuuroksi, mutta kuurous on sekin kohtalokasta hiljaisuutta. Hiljaisuudessa täytyy ihmisen tehdä tiliä itsensä kanssa.
Jotakin oli tehtävä ja pian, sillä aika ja tapaukset kiirehtivät tuolla jossakin tuntemattomassa maailmassa huimaavaa, kohtalokasta kulkuaan... Kuka voi sanoa, mitä jo seuraava hetki oli tuopa mukanaan? Jaakko Jaakon-Lauri katsoi kelloaan. Minun täytyy ehtiä tästä 1/2 2:n junalle, hän sanoi, joi lasinsa pohjaan ja nousi ylös. Sitäpaitsi minulla ei ole enää mitään edelliseen lisättävää.
Vallankumouksellinen liike ja Aleksanteri II:n kuolema. "Hävittämisen halu on luovaa halua, joka valmistaa uutta elämää." Bakunin. Kaikissa Venäjän vallankumousliikkeissä aina 17. vuosisadan alusta alkaen on traagillista ja kohtalokasta etenkin se, että jokainen niistä lopputuloksenaan aina lujitti taantumusta.
Nyt kohotti nainen hatunharsoaan ja virkahti pehmeällä, sointuvalla äänellä, joka helkähti kuin hopeakannel kuulijan sydämessä: Hyvää iltaa! Eikö Paavo Kontio enää tunne minua? Se oli Sinikka! Miksi hän ei ollut heti arvannut sitä? Mitä muuta kohtalokasta saattoi enää sattua hänelle? Eikä hän voinut itsekään ymmärtää, kuinka hän saattoi vastata niin tyynellä ja vavahtamattomalla äänellä: Kyllä.
Mitä enemmän hän tuota kohtalokasta yötä Kontiolassa ajatteli ja varsinkin sitä seurannutta aamupäivää, sitä mahdottomammalta tuntui hänestä, että ihminen, jolla oli kaksi kuolemaa omallatunnollaan, olisi voinut, olisi jaksanut niin käyttäytyä.
Vyshnegradskin paikalle astui mies, joka on näytellyt huomattavaa ja vastustajiensa arvostelun mukaan myöskin kohtalokasta osaa Venäjän taloudellisessa ja valtiollisessa elämässä Sergei Witte 1892-1903.
Ja siihenhän ei ollut muuta keinoa kuin rouva Rabbingin esittämä. Mitä taas tuli tuohon naiseen, jonka kuva jälleen oli ruvennut Johanneksen mielessä niin vastustamattoman selväpiirteisenä väikkymään, oli se toinen asia. Johannes ei tahtonut siinä suhteessa mikään profeetta olla. Mutta hän ei tahtonut mielellään uskoa, että siitä voisi seurata enää mitään kohtalokasta.