United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuoretten tammien, orapihlajoitten ynnä muitten lehtipuitten kitkerä, sakea savu oli mustuttanut meidät niin perinjuurin, erittäin kasvomme ja kätemme, että ne olivat jo niin mustat kuin parhaimmilla "nokikolareilla". Peseminen ei käynyt laatuun kylmässä pakkasessa ja vettä emme liioin monin paikoin voineet saada muuten kuin lumesta sulattamalla.
Pöytälamppu oli jo lasitorvensa mustaksi savustanut ja kiertäen kaartaen kohosi tuo musta kitkerä savukiehkura torvesta kattoa kohti. Vähän ajan perästä alkoi se omituisesti läpättää ja tuksautella, tuo sinertävä valo huoneen seinillä himmeni himmenemistään ja vanha keinutuoli oli pysähtynyt taaksepäin nojaavaan asemaan. Mutta sitä ei maisteri huomannut.
Povari oli selittänyt hänen unensa merkitsevän, että hän ikään kuin antaisi päänsä naiselle ... naisen käänneltäväksi. Kitkerä närkästys alkoi kaivaa Sakriksen sydäntä. Nelma naurahteli: Joko tukka tai sormus... Ei tullut mitään sinä iltana visiitistä. Mutta kun pari päivää kului, ajeli Kukkelman huolellisesti partansa ... vaikka oli arki ... ja lähti kaupunkiin.
Siellä on asema ja semahvoori ja saapuva juna, jonka vihellys näkyy, ennenkuin kuuluu. Aseman salissa on kitkerä ilma ja likainen sementtilattia, ja luukulla ottaa lehtiään kaulukseton kauppias, tohvelit jalassa ... ja asemasillalla turisevat miehet mahorkkaa polttaen ja tappelevat koirat ja tuossa ajaa kartanon rillat ja kiiltonappi kuski vuosikymmenen tutut. Ne ovat siellä ja minä olen täällä.
Sieltä täältä löysimme ainoastaan muutamia tuoreita tammia ja orapihlajia, joista oli lumen päälle tehtävä nuotio jotensakin vaikea saada palamaan, ja jos ne lopuksi syttyivätkin, niin niistä lähtevä kitkerä savu kirveli silmiä ja teki ne niin araksi, että olimme vähällä melkein jokamies tulla näkemättömäksi kuin "kissan pojat". Se ei auttanut, 20 asteen pakkanen vaati meitä koettamaan kaikkia mahdollisia keinoja, jos tahdoimme itseämme varjella sen kovilta, harmailta kourilta.
Jaakko Jaakonpoika tunsi tehneensä väärin, ruvetessaan polttamaan rahaa. Mutta hän ei voinut enää palata kotikasvuisiin. Joskus hän, huojistaakseen tupakankulutusta, kokeili »Viittäveljestä», mutta emäntäkin moitti niiden hajua. Itse ei hän sanonut välittävänsä suuria hajusta, mutta maku oli liian kitkerä.
Vieraita ihmisiä töyttäsi sisään, sohistivat kiiruusti vaatteita lasten päälle, sieppasivat ne syliinsä ja lennättivät pois. Elli seurasi heitä, melkein tajuttomana. Porona oli puotirakennus, pari hiiltynyttä seinää seisoi vaan enää pystyssä. Kirjat, varastot, kaikki olivat palaneet. Kitkerä katko levisi ympärille. Elli itki, kun seuraavana aamuna katseli hävityksen surkeutta.
Ruma uhkaa yltä, alta, pois on kauniin kaukotie, vaan on pieni perhon valta, lentimes vain lemmen lie. Liukas niinkuin lumella suksi, kova niinkuin kuolon uksi, kitkerä niinkuin kiukaan lieska, makea niinkuin maito ja rieska, leikkivä niinkuin lehti haavan, ankara niinkuin aalto aavan, synkkä niinkuin suossa vuori: niin on lemmessä nainen nuori. LAULUTON KES
Mieluisan jumal-juoman tuoksun sijalla tuntuu sen myrkyn kitkerä haju, mikä tuhansina pikku pisaroina välkehtelee piikkien kärjissä levittäen kiukkuaa ja vihaa.
Huomiotamme kiinnittää käytävissä omituisen kitkerä savun käry. Pihalle tullessa huomaamme, että ilmassa on savua niin sakealti, että ylempien koppien ikkunoista tuskin näkee. Se sakenee hetki hetkeltä ja painuu yhä alemmas, niin että kävelykarsinassakin käy miltei tukalaksi hengittää. Mitä tämä oikein on?