United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Välistä se hymyilee ihmiselle, välistä kääntää selkänsä hänelle. Sitä sai Kaarle XII runsaassa määrässä kokea. Hän oli ainoastaan viidentoista vuoden vanha isänsä kuollessa. Nuorena ja ymmärtämättömänä, ajatteli hän vähän niitä huolia, joita kuninkaan velvollisuus tuo myötänsä, vaan antautui kokonaan nuoren mielensä hehkuvalla innolla huvituksiin ja kisoihin.
Ensin heitäkse sen kaulaan, jättää miehensä ja kotinsa ja kaikki ja lähtee vieraan matkaan. Täällä häntä hoidetaan ja vaalitaan, ja pidettäisiin kuin parasta vierasta. Tämä ei kun äksyttelee ja kiukuttelee. Tuota pitäisi vielä tulla katsomaan ja houkuttelemaan ja hyvittelemään, kun ei välitä edes sen vertaa, että panisi puhdasta päälleen toisten kisoihin.
»Tuos'on», sanoi korpraali kohoten pystyyn. »En tiedä viitsiikö tässä vanhat lähteä nuorten kisoihin. Minä puolestani olen tarpeeksi ollut sellaisissa löylyissä.» »Niin, no mutta katsomaan.» Jo rupesi uteliaisuus heräämään Matin Tupussakin. Korpraali lähti tupaan takkia yllensä ottamaan. Muori antoi siellä kovaa rippiä ja käski äijän kotona pysymään.
Hän lempi Kyllikkiä, saaren kukkaa, tää vannoi, ettei kiitäis kisoihin, mut vaati vannomaan myös sulho-rukkaa, tää että hylkäis taistot hyvätkin, ja kisat kiehtoi yhä kirjosukkaa, ja miekkaan paloi mieli sankarin; kalassa Kauko viipyi, Kylli hiljaa kuin kuudan hiipi pitkin pellon viljaa. Hän kisaan kulki.
Valpuria Ma rakastan ja Valpur minua. Kas, Hakon! Kuningas sa olet, suuren Ja uljaan uroskansan kuningas; Rehelliseltä langoltas nyt voitko Omaansa ainoaa sa ottaa hänen Morsiantansa? Kunnia sua kutsuu. Sun syntyperäs urotöihin, toimiin Sua viittaa. Viel' ei lemmenhetki tullut. Sen Onnettares oivaltaa ja kutsuu Sua uljaan Urottaren kisoihin. No niin!
Isoja ranta-aittoja ja talaksia oli rannalla ja salakuletuskaljaasia keinui ankkurissaan mainingissa lahdelmalla. Ajatuksissani minä vielä usein palaudun niihin moniin kisoihin ripustettujen pyydyksien ja veneiden välissä noilla ranta-aittojen ympärillä olevilla keikkuvilla palkeilla.
Mutta kun kilpailija voitti niissäkin koetuksissa Kallen, niin ei hän ottanut enään koko päivänä osaa toisten leikkeihin; istua murjotti vaan erillään toisista erään kiven päällä. Viikkokauteen ei hän tullut ottamaan osaa toisten kisoihin ensinkään. Saatiin kuulla, että hän oli niinä päivinä ahkerasti yksinään kotonansa harjoittanut juoksemista.
Ja joskushan tuon pitää Sinikankin päästä nuorten kisoihin. INKO: Missäs kukka, jos ei karkeloissa. LALLI: Taisipa siellä emäntäkin pyörähdellä. KERTTU: Sinikka siellä enemmän pyöri. SINIKKA: Ei. Hunnullisen ennen huolivat Ristin miehet. KERTTU: Sinikka pääsi pakoon. LALLI: Olisit kaiketi sieltä itsekin päässyt, jos olisi mieli mennä ollut. KERTTU: Oli hyvinkin mieli.
ANEMOTIS. Ei tahdo kisoihin tulla. MEDON. Voi! Siis kaikki on pilalla. ANEMOTIS. Mut olen minä jälellä. Joko on miehistö jaettu, laivat kaikki lainevalmiit? MEDON. Kaikki valmis. Illan tullen, päivän mennessä majoille, hiljaa hiivimme kisoista. Mut meren jumala suosi ei meidän menoa, ellei Chryseis keralla käyne hyvällä tahi pahalla. Kautta Herkuleen vasaran!