United States or Somalia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muukalainen virkkoi Aikynille hangella: "Sydäntäni kirvelee nähdessäni sinua, noin nuorta ja soreata, pidettävän pahemmin kuin orjaa." Lempeästi nosti Aikyn silmänsä ja katsahti muukalaiseen: "Vieras, oletko vaimosta syntynyt"? Eikö omassa maassasi ole naisia, koska minua säälit? Eihän oloni ole muitten naisten oloa tukalampi. Sellainenhan on kohtalomme."
Ah, syvimmät kärsimykset tulvivat meidän päällemme samasta lähteestä, joka voisi täyttää meitä suurimmalla ilolla, ja niitä haavoja, jotka rakastava käsi tekee, kirvelee pahimmin. Ja kuin Helena nyt kuuli Erikin suusta nämä sanat, valtasi hänet sellainen suru, että se näytti toivottomuudelta.
Mikä hätänä? Vihavainen selittämään heti: Nuo konnat tuossa tunkeutuvat ihmisten asuntoon .. kotirauhaani rikkomaan ja työväkeäni häiritsemään, eikä siinä vielä kyllä, minuakin löivät nyrkillä kasvoihin ja ympäri ruumista! Samassa alkoi hän valitella: Ai-jai kun jalkaani kirvelee, ai-jai! Sitten osoitti hän Järviseen sanoen: Tuo roisto tuossa se potkasi, se se potkasi, ai-jai...!
Silmiäni kirvelee, päätäni pakottaa, epätoivon hyrskyt temmeltävät sydämmessäni. En ole hyvä, en ole nöyrä enkä alistuvainen. Sieluni on kaaos. Vähäsen multaa otsan ja rinnan päälle se tekisi minulle hyvää. Höyrylaivalla. Kiitos Leonore, kiitos päänalasestasi! Se oli minulle todellakin rauhoittava alanen.
Poikani on kai taas hyvänkin työn tehnyt... Muutamalla sanalla: mitä on tapahtunut? Pappi kertoi... Laamanni Juhana kuunteli, kalpeana, mykkänä, liikkumattomana... Ja kun pappi oli kertonut kaikki, uskalsi hän puheensa päättimeksi lisätä: Armollinen herra! Sydäntänne varmaan kirvelee, mutta älkää sentään antako surun saada itsessänne valtaa.
Täydellä syyllä saatoit sinä itkeä, sillä suurempaa, polttavampaa tuskaa kuin sinun ei ole koskaan ollut olemassa. Katkerasti kirvelee sen ihmisen sydäntä, joka hädän hetkenä on kieltänyt jonkun maallisen ystävänsä, veljensä tai isänsä; miten kauhistavalta sitte tuntuneekaan katumuksen tuska sille, joka on kieltänyt itse Mestarinsa, Herransa ja Jumalansa!
Kaukana ne vielä olivat, mutta tasaisesti ja voitonvarmasti haukkuen ne yhä lähenivät. Vimmainen viha täytti hänen mielensä sitä kuunnellessa. Kauan hän ei enää jaksane, vanhat jalat jo tuntuvat raukeilta ja jäykkenevät. Jäytävä, voimaton kiukku kirvelee rinnassa.
Kovin käy pahaksi metsänneitojen mieli, kovin kirvelee heitä Suuren Jousimiehen kiittämättömyys. Vai hänen naisensa onnella! Sen onnella, tuon, joka kotona istuu ja valmista odottaa, sill'aikaa kun he hänen koiranaan kulkevat. Se hänen koiranaan kulkekoon! Ottakoon sitten omalla onnellaan! Ottakoon vain naisensa onnella!
Luita kolottaa ja ruumista pakottaa, vaan eniten kirvelee mieltä kumminkin se, että se paperossi sittenkin jäi siihen katuojaan. Olisi tehnyt niin turkasesti tupakkaa mieli, mutta ei pitänyt enää jaksaa saada. Kotiportilleen hän astuu ja pyörähtää siitä sisälle, heittää koko kävelyretkensä sikseen.
Niin aattelen, ja syöntä kirvelee... Oi Herra, velkani mull' anna anteeks'! Kätkee kasvot käsiinsä. ANNA. Oi äiti kulta, syntiä on surra! Kuin paljon, paljon enk' oo sulle velkaa! Ma paljon enemmän sain oppia Kuin säädyssäni muut. Sun Annas kyllä Voi maalimassa aikoin tulla kerta.