United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja sitten hän käänsi huomionsa itseensä: Tämän näköisenä ei sopinut olla kun oli juhla käsissä! sitä paitsi hänen päivän koittaissa täytyi lähteä väkeä hakemaan, oli niin paljon toimitettavaa. Kari meni kirstunsa luo, otti sieltä kauneimman pukunsa ja riisui vanhan päältänsä; mutta joka kerta kun uusi vaatekappale oli päälle pantava, nousi pieni vastus, sillä yksi oli liian väljä, toinen ahdas.
Vaan jos se ei uponnutkaan, niin se ehkä vielä löytyy. Ei se löydy. Ei se löydy ... ei jumala anna sen milloinkaan löytyä. Ethän voi sitä tietää. Ei, ei, jumala tahtoo meitä rangaista meidän syntiemme tähden. Ei koskaan pääse se siunattuun maahan eikä sen sielu saa koskaan rauhaa. Helga istui yhä kirstunsa kannella, etukumarassa, ruumistaan huojutellen ja käsiään helmassa puristellen.
Ja pankaa merkille, miehet, että hän on täysissä vaatteissa ja kyyryssä kirstunsa edessä. Näettekö, hänellä on suuri kaulavaatekin hartioilla, ikäänkuin olisi hän vasta juuri ulkoa tullut. PELTOLA. Anna paikalla rahat tänne, tyttö, muutoin ei kunnian kukko laula. HELENA. Rahat? PELTOLA. Rahat juuri ja aivan jok'ainoa penni. Annatko ne hyvällä, vai ? HELENA. Mitkä rahat?
Saatettuaan kirstunsa hyvään talteen erääsen ravintolaan, ja määrättyään ruoka-aikansa, läksi Barbox Veljekset kävelemään liikettä viliseville kaduille. Ja nyt hän salaisessa sydämessään tunsi, että Mugbyn risteys oli monien, monenlaisten haarojen yhtymispaikka, sekä näkyvien että näkymättömien, ja että se oli yhdistänyt hänet lukemattomiin sivuteihin.
Saman kuun loppupuolella menimme yhden luutnantin ja 58 miehen kimppuun, jotka olivat erään välskärin ja hänen kirstunsa saattojoukkona. Nämät tulivat Hämeenlinnasta kun me karkasimme heihin ennenmainitussa pitäjässä. Mutta siinä paikassa oli iso aukio ja venäläiset ampuivat 3 laukausta meitä kohden, josta, Jumalalle kiitos, ei kuitenkaan mitään vahinkoa tullut. Välskäri ja 8 miestä pääsi pakoon.
Mutta rahat loppuivat, täytyi lähteä kotiin!... Niin no, parasta kai oli, että se oli loppunut, niinkuin oli loppunut. Ja hän kääräisi kaikki nuo kirjeensä ja muistonsa kokoon, lukitsi kirstunsa ja sysäsi sen nurkkaan. Se surumielisyys, joka tuosta syntyi, antoi vauhtia hänen ajatuksilleen, ja hän rupesi miettimään työtänsä.
"Huuda äänekkäästi Englannin työtätekeville miehille ja naisille: 'Te, jotka ihmis-ikiä olette valitelleet, siksi että isäntänne rasittavat teitä, te, jotka olette sanoneet: Me kiroamme kuninkaita, jotka istuvat rauhassaan, eivätkä välitä, vaikka kansaa rasitetaan, kunhan heidän kirstunsa ovat täynnä ja vatsansa tyydytetyt, eikä heitä kiusata hallintohuolilla; te, jotka olette ottaneet kuninkaan vallan häneltä pois ja istutte itse valtaistuimelta syöstyinä, eikö hänen syntinsä ole teidän syntinne tänään?
Nuoriso rakasti häntä ja piti suurimpana onnenaan olla hänen kanssaan, aikakauden etevimmät henkilöt etsivät hänen seuraansa ja vaatimattomat työmiehet ja työläisnaiset ihailivat häntä kuin pyhimystä. Kun hän monia vuosia sitten kuoli Roomassa, kävi koko sen kaupunginosan köyhälistö, jonka keskuudessa hän asui, polvistumassa hänen kirstunsa ääressä.
Oli mennyt laivaan ja pyytänyt toimittamaan kirstunsa tullivahtimestariin ensi tilassa. Meni menojaan hyvästin heittämättä. Mitä Kalle sanoo? Ei tuo juuri mitään. Samassa tuli Helga ystävättärensä kanssa, rientäen rinnettä alas. Saako Hulda tulla mukaan? Olisi tehnyt mieli sanoa: Pysyköön täällä pyhine henkineen.... Mutta täytyihän sen tietysti kuitenkin päästä.
Asia lienee siis selvillä, vastasi Leena, ja meni taas kirstunsa luo, josta hän, monet kääreet aukaistuansa, otti esille ensimmäisen lusikan ja puhui hellästi: Olin aikonut säilyttää näitä jättääkseni ne äidin perintönä kaikille lapsilleni, yksi kullekin, mutta sinulla on ikää kylliksi, jotta voit säilyttää mitä sulla on, ja saat siis osasi eläissäni. Ota omasi!