United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän lähti, kädessä sinetillä varustettu paperi, jossa kirjoittaja Liisan pyynnöstä sillä muuten ei olisi kuulema sitä uskottu »hengellisellä valallaan vakuutti», että lehmä ei ole Kallen, vaan hänen äitinsä Liisan, niin naurahteli hän hyvästä mielestä, ja pieninkin ryppy hänen kasvoillaan hymähteli.
Sanoin heille pari kolme kertaa, ett'ei tämä ollut nimeni, mutta unhottivat sen aina, jonka tähden en heitä enää muistuttanutkaan." "Ketä 'heillä' tarkoitatte?" kysyi hän malttamattomasti. "Ketä hyvänsä, joka täällä sattui olemaan, joskus herra Thwaits ja joskus kirjoittaja." "Miten kuittinne annoitte?" kysyi hän.
Nyt on minulla taas monesta ajasta ollut se onni, että olen saanut naiselta kirjeen. Ei mikään estä minua siitä riemuitsemasta, sillä onhan sen kirjoittaja nainen, joka ei ole kirjoittaissaan ajatellut muita kuin minua. Jos se kirje olisi yksityistä laatua, en siitä kertoisi kellekään. Mutta se onkin aiottu julkisuuteen.
Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi minä poloinen poika, kun kuoli emo minulta, uupui uutimen tekijä, vaipui vaipan kirjoittaja, pitkän piustan kehreäjä, väkivärttinän vetäjä; enk' ollut luona luopuessa, läsnä hengen lähtiessä! Lie kuollut kovin viluhun vainko leivän puuttehesen?
"Minä pidän," vastasin minä, "että kirjoittaja, miten te teitte keskusteluissanne, nuori herrasväkeni, tietämättään on toden ja valheen sekoittanut, niin ettei hän itsekään kumpaisestakaan selviä. Se on totta, ettei raskas työ ole naisen tehtävä; hän ei todellakaan ole siihen luotu.
"Niin hän sanoi, ja minä nyt sanon kuin satujen kirjoittaja: tämä kertomus näyttää, että rakkaus on väkevä voima, joka käy yli järjen ja jota vastaan meidän tahtomme ei mitään voi. Rakkaus kärsii kaikki ja kestää kaikki, ja uskosta, toivosta ja rakkaudesta on rakkaus suurin, hyvä herra." "No, mutta kuinka sitte kävi?" "Sitte en minä enää ollut näkemässä."
Inkerinmaan Schubertin kartta tulee myös kohta Helsinkiin runonkerääjän johtajaksi annettavaksi. Voi hyvin! sitä toivottaa veljesi D. E. D. Europaeus. Savitaipaleessa 16 toukok. 1850. Castrénille. Jalo Veljyeni! Eräs täältä kotoinen kirjoittaja Stats-Sekretariatissa Pietarissa kirjoitti tänne sukulaisillensa, että minä muka saisin koetella pyrkiä Suomen professoriksi.
Tulisko Anna Liisa katsomaan, tässä olisi... Hän ojensi lautaa sinne päin. Siinä oli sanat: »Minä tahtoisin mielelläni kirjoittaa semmoista muuta, jos vaan .» Anna Liisa sen pian sai luetuksi ja sanoi pois kääntyessään naurahtaen: Semmoista muuta Maijalle ... kirjoita toki. Ei, ei Maijalle, selitti kirjoittaja kiihkeästi menijän jälkeen, mutta tämä ei seisahtunut, meni yhtä suoraan pois.
Tästä lapsenjutusta voi oppia paljon. Minä kerron tässä vielä kertomuksen suurista ihmisistä, joka on luonteeltaan aivan toisenlainen, mutta kumminkin yhtä opettavainen. Tämän kirjoittaja tuli muutaman herran luokse, joka oli hänen ystäviänsä, tehdäksensä pienen pyynnön suuren asian hyväksi.
Moralisen maatieteen kirjoittaja, John Bunyan, jota meidän tulee kiittää monesta terveellisestä ja hyvästä opetuksesta, sanoi, että on varsin vaikeata astua alas tähän laaksoon, sillä siinä usein kompastuu ja kaatuu; mutta jos onnellisesti pääsemme laaksoon, tapaamme siellä edullisemman maanlaadun ja ilmanalan kuin muualla.