United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nämä kirgiisit, jotka harvoin tulevat tekemisiin venäläisten kanssa, ymmärtävätkin sen vuoksi hyvin vähä venäjää. He elävät karjanhoidosta. Moni viidenkymmenen vuoden vanha mies ei kuulu koskaan maistaneen leipää. Kun he ensin maistavat leipää, kuuluvat he usein sylkevän sen suustansa pois ensimmältä. Mutta kyllä useimmat näyttävät jo tottuneet siihen.
Niin, tosin oleskelimme puuttomalla arolla Siperiassa, mutta se miellytti meitä niin että hyvin käsitän miten eräs suomalainen virkamies Helsingissä, joka oli nähnyt päivän valon ja kasvanut Uraalin arolla, voi sanoa: "Sen vuoksi että olen temmattu sieltä, tunnen itseni vaan puoli-ihmiseksi." Kirgiisit.
Kirgiisit säästyivät näin uskonsorrosta, vanhemmat saivat joka lapsesta lampaan korvaukseksi, lähetyssaarnaajien ei tarvinnut vaivautua tuloksettomilla saarnoilla heille vieraalla, vaikeasti opittavalla kielellä, ja hurskaat sielut Pietarissa ja Moskovassa voivat täydestä sydämestä iloita "oikeauskoisuuden valtavasta leviämisestä muhamettilaisissa maissa".
Ensin hiljainen, sitte juhlallinen hätäinen soitettiin molempia kelloja molempia yht'aikaa. Pappi ei lopettanut saarnaansa, vaan hyppäsi alas saarnastuolista. Hänen mieleensä muistuivat kertomukset entisiltä ajoilta, kun hätäkelloja soitettiin. Julmat kirgiisit ja kalmukit ja hänellä oli kotona nuori kaunis vaimo. »Kirkko palaa!» huudettiin. »Ei, vaan joku talo kylässä.» »Engelsmannit täällä!»
Kirgiisit, jotka 18. vuosisadan lopussa vahingossa oli valtion kustannuksella käännetty islamin uskoon, oli sataa vuotta myöhemmin valtion kustannuksella käännettävä siitä kristinuskoon. Käytännössä lähetyssaarnaajien toiminta kirgiisiarolla kohdistui lapsiveroon, jonka poliisi jakoi tasan eri heimojen osalle.
Ei ollut siinä nähtävänä veitsiä, kahvelia eikä lusikoita, eipä vielä leipääkään, sillä kunnon kirgiisit eivät sitä käytä. Liha, mikä eteemme asetettiin, oli harvinaisen maukasta. Kirgiisit ovat hyvin taitavia laittamaan ruokaa lammaslihasta, taitavampia kuin yksikään sivistynyt kansa.
Tuoleja tahi penkkejä ei jurtassa ole käytettävänä. Aurinko oli mennyt mailleen ja nyt voivat kirgiisit ryhtyä syömään ja juomaan tarvitsematta loukata omiatuntojansa. Oli, näet, juuri parhaallaan heidän suuri paastonsa, ramadan, jolloin he eivät nauti mitään auringon noususta sen laskuun saakka.
Kohtelias isäntä, keski-ikäinen mies, jonka ulkomuodossa kuvastui avomielisyys ja säädyllisyys, pyysi meitä astumaan peremmäksi ja asetti tuoleja istuttavaksemme. Kirgiisit istuvat muuten samoinkuin lappalaiset jalat ristissä alla. Sulttaani esitteli meille vaimonsa, itämaisen kaunottaren, ja kahdeksantoista vuotiaan poikansa.
Viimeisten viestien mukaan, mitä olen Kati Marsden'ista nähnyt, oli hän matkalla Ameriikkaan, siellä esitelmillä kerätäkseen varoja, joilla perustettaisiin pitaalisten sairashuone Kamtshatkaan. Oleskellessaan Omskissa kävi mainittu nainen muutamia kertoja meidän luona ja kerran hän lausui haluavansa saada nähdä mitenkä kirgiisit asuivat.
Ilta-aurinko on jo vajonnut näköpiirin taakse, mutta kauvan istumme turvemajamme takana Omin rannalla hengittämässä keveätä aroilmaa. Mutta eivät ainoastaan kirgiisit, jotka hoilottaen Omin toisella rannalla ajoivat hevoslaumojaan joelle juomaan, vaan myös meidän yövartijamme, joka käveli edestakaisin pyssy olalla, muistuttavat meitä että olemme Siperiassa.