United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen pettymyksensä oli niin suuri, kaikellaiset pikkumaisuudet, kilpailijat ja kateelliset panettelijat, joiden kielenpieksemisen esineeksi hän oli joutunut, monarkkisen suuren loiston näkeminen läheltä, kulissien takaa kaikki tämä oli masentanut hänen mielensä siinä määrässä, että niin pian kuin munkit olivat poistuneet ja ensimäinen vilkas vaikutus heidän käynnistänsä oli hävinnyt, tuntui hänestä tuo suostumus tehtyyn ehdotukseen ennenaikaiselta, vaikka hän muuten ihailikin Illyrian kuningasta.

"Kuinka se, joka on aloittanut niin loistavan tien kuin Mr Chillingly, voi toivoa menevänsä takaisin ja taas yhtyä pienien poikien joukkoon?" "Mutta, hyvä Mrs Ewlyn, ne sanat, jotka lausuin, olivat tulleet miehen sydämestä, joka jo oli voittanut kaikki kilpailijat sillä kilpailukentällä, jonka hän oli valinnut, ja joka sillä hetkellä oli nuoruuden ja maineen kukoistus-ajassa.

Tuommoisen kilpailun johtaminen ei ole helpoimpia tehtäviä, sillä, voidakseen antaa merkin, joka kaikki kilpailijat panee samassa silmänräpäyksessä kiitämään, tarvitsee hänellä olla intoa, malttia ja varma silmä; sillä muutamat noista hillitsemättömistä juoksijoista panee täyttä vauhtia jo ennen, kuin oikea hetki on lyönytkään, ja silloin niitä on yhtä mahdoton, kuin lentävää nuolta, seisahduttaa.

Yhtä usein ja helposti sattui, että he kartuttivat ainoastaan yksityisomaisuuttaan yhteisten etujen kustannuksella. Samalla alalla toimivat kilpailijat olivat toistensa pahimpia vihollisia, sillä teidän järjestelmänne vallitessa, joka asetti yksityisedut tuotannon ainoaksi vaikuttimeksi, toivoi tietysti jokainen tehtailija, että hänen valmistamat tuotteensa olisivat hyvin harvinaisia.

Aluksi oli kapteeni estelevinään, mutta kun oli sovittu runsaasta kuukauspalkasta ja kapteeni oli saanut oikeuden itse lastata laivankannen ja kajuutan, suostui Gast ehdotukseen ja tuli Toivon päälliköksi. Tässä toimessa hän oli nyt ollut jo neljättä vuotta ja hänen onnensa oli ollut niin ihmeteltävä, että se oli pannut kaikki kilpailijat kadehtimaan.

Koko hänen olennossaan osoittihe toki jotakin levotonta ja hätäistä odotusta. Sillaikaa kuin ensimmäiset kilpailijat ajoivat vuoronsa, puuhasi hän hevoisensa luona, kiinnitti sen vatsavyötä, taputteli sen kaulaa ja nousi viimein, kun merkki annettiin, sen selkään ja tervehti kilpaveljeään. Ihmiset katselivat tarkalla huomiolla molempain herrain ratsastamista.

Ja kun kilpailijat tulivat perille, Maija melkoisesti edellä, huusi poikalauma, että kadut kaikuivat: Stiiknafuulia! Stiiknafuulia!... Villen mieltä karvasteli. Noin hyvä sana ja hänen omasta suustaan toisen kunniaksi! Hän rupesi hyvin toimessa selittämään pojille, että stiiknafuulia ei ole mitään kieltä, ei venäjää eikä ameriikkaa!

Ne, jotka ensin ehtivät tähän, ottivat liinat ja ajoivat takaisin taas, niin paljon kuin käpälästä lähti; sillä jos paluumatkalla joku toinen ennätti edelle, kadottivat ensimainitut palkintonsa. Kilpailijat katosivat hetkeksi erään niemen taakse.

Kilpailijat tulivat taas näkyviin. Ensin tuli Ville, joka pyörähti vikkelästi nurkan ympäri, vaan samassa tuli Maijakin kuin pyssyn suusta. Hän tavoitti minkä käänteessä oli jäänyt jälkeen, niin että yhtä aikaa tulivat perille. Alettiin huutaa, että Ville ei ole voittanut! Ja siitä oli ilo, sillä Ville ei voinutkaan olla nyt stiiknafuulia! Ville intti, että hän oli 5 sentimetriä edellä.

Elyséen vanhat kilpailijat, sellaiset kuin Pesquidoux ja Larminat, eivät enää pitäneet kaunopuheita Voltairen ja Procopen kahviloissa, jotka olivat vallan unhottuneet ja menettäneet merkityksensä. Korkeintaan muisti ne joku vanhempi edeskäypä. Jotkut silloisista kahvilapuhujista olivat kerinneet huomatuiksi valtiomiehiksi ja istuivat tärkeissä viroissa.