United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja nous heti kilpaan urhea Teukros, Meriones kera, Idomeneun asekumppani aimo. Puistelivat kypärissä he arpoja vaskitetussa. Teukron kirposi arpa nyt ensin.
TASSO. On ero vuotten, arvon koetellun, ei tahdon alttiin, siinä kilpaan astuu. ANTONIO. Ei tahto loihdi töitä syntymään, tien liian lyhyeksi rohkeus arvaa. Päämäärän saavuttanut seppelöidään, ja ansio jää usein seppeleettä. Vaikk' onhan seppeleitä köykäisiä, on monenlaisia: niit' ilman vaivaa voi usein saada huvikävelyllä.
Sitten nousi ja lausui noin hän akhaijien kesken: "Tulkaa, kellä on vain halu astua myös tähän kilpaan!" Virkki, ja aaluva nous Telamonin, valtava Aias, nous älykeinojen keksijä myös, monineuvo Odysseus.
Mult' arvo liukee pois. »Hoi!» huusin taannoin. Ja kuninkaita, niinkuin kilpaan pojat, Esille syöksi, huutain: »mitä käsket?» Sull' onko korvat? Pois viekää kurja tuo ja pieskää hänet! Parempi pennun kanssa leikitellä Kuin vanhan kuolevaisen jalopeuran. ANTONIUS. Haa! Kautta kuun ja tähtein! Pieskää hänet!
Näin nuoleni, Noin vinhaan tuuleen liian kevyinä, Takaisin olis kaareen kääntyneet Ja jääneet määrän päähän sattumatta. LAERTES. Ja näin ma kalliin isän kadotin, Ja epätoivoon syösty mult' on sisar, Jok' avuissa, jos mennyttä saa kiittää, Ol' aikakautens' etevin ja kilpaan Voi muita vaatia. Mut kosto tulee.
Antti koppasi seinältä perästä ladattavan pyssynsä, pisti siihen latingin ja juoksi halkohuoneeseen, jonka ikkunaan näkyi aitan harja. Olihan siellä kuin olikin suuri harmaa haukan ruhvake, istui tyynessä ja katseli navetan edustalla kipelehtäviä kyyhkysiä, jotka kilpaan nopostelivat Hannan antamia hampun siemeniä. Haukka odotteli eivätkö tulisi lähemmäksi sinne aitan eteen kun syöminen loppuu.
Sitten nousi ja lausui noin hän akhaijien kesken: "Tulkaa, kellä on vain halu ryhtyä myös tähän kilpaan!" Virkki, ja askelnopsa nyt Aias, Oileun poika, nousi, Odysseus myös monineuvo ja Nestorin poika Antilokhos, joka juoksultaan oli nuoria nopsin. Seisoi rinnakkain he, ja maalin näytti Akhilleus.
Siivistä Caesarin nuo höyhenekset Kun pois vaan noukitaan, hält' estyy lento. Hän muuten yli silmänkannon kiitää Ja saattaa orjanpelkoon meidät kaikki. Toinen kohtaus. Rooma. Julkinen paikka. CAESAR. Calpurnia! CASCA. Caesar puhuu! vait! CAESAR. Calpurnia! CALPURNIA. Täss' olen, puolisoni. CAESAR. Asetu suoraan Antonion tielle, Kun kilpaan ryntää hän. Antonius! ANTONIUS. Ylevä Caesar, mitä?
Vaan nyt en käy minä, ei kaviokkaat orhini kilpaan, niilt' ajomies meni armas näät, meni kunnia kuulu, hän, joka niilt' useasti ol' öljyin välkkyvin harjan uhkean voidellut, vesin kirkkain huuhtonut ensin. Surren liikkumatonna ne seisovat, ain' alas maahan painuu harjat, noin sydän synkkänä kumpikin seisoo.
Keitto kun on valmista ja pata tulelta nostettu, ryntäävät nälkäiset merimiehet sen ääreen. Koirain tavoin kokevat he ensin kovat osuudet kouria; vaikka sopan lämmin ei vielä ole kiehumapistettä alemma, pistävät he kuitenkin sormensa liemeen ja haalivat sieltä kokkareita; pian luut ritisevät ja ratisevat kilpaan purekselijain hampaissa.