United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oli muuan vanhemman Dumas'en mestarillisesti mieltä-jännittävistä kertomuksista. Viidessä minuutissa minä olin toisessa maailmassa ja ikävän huoneeni asujamina oli mitä vilkkain franskalainen seura. Käskevän soittokellon kilinä palautti minut asianomaisessa ajassa tosi-oloihin. Katselin kelloani. Kello oli yhdeksän.
Pöydän ympärillä seisoo ja istuu nuoria miehiä puhuen, huutaen ja tuon tuostakin laulahtaen. Kuuluu kaiken keskestä yht'äkkiä kilinä maljan laitaan ja senjälkeen tuima: silentium! Pieni kalpea mies seisoo kiintein kasvoin pöydän päässä odottaen hiljaisuutta. Silentium! Thure puhuu! huutaa Lauri, jonka posket hehkuvat ja silmät palavat. Hänellä on matkapuku yllä ja jalassa pitkävartiset pieksut.
Kun kulkusten kilinä kuului pihalta, lähetti hän sentähden Bergflyktin katsomaan, kuka oli uskaltanut lähteä liikkeelle tässä hirveässä pyryilmassa. Sitten hän kääntyi Esterin puoleen, joka vielä seisoi hänen edessään punaisena ja jäykkänä, nuo rohkeat sanat vielä huulillaan, ja puhutteli häntä emännän komentavalla äänellä. Mitä tämä merkitsee? kysyi hän.
Kerttu aikoi juuri ryhtyä keräämään tyhjentyneitä teelaseja, täyttääkseen ne uudelleen, kun samassa lasit rupesivat aivan itsestään hienosti kilisemään ja kohta se kilinä siirtyi ikkunaruutuihin, jotka alkoivat täristä niinkuin ukkosen käydessä.
Häneen olisi tehnyt vastenmielisen vaikutuksen, jos sohva ei olisi ollut näin siististä sametista ja joka messinkiesine noin kirkkaaksi kiilloitettu. Hänen teki mieli koettaa valtaansa. Sikari oli sammunut, kun oli hiukan tottumaton polttaja vielä. Ei ollut tikkuja. Liikkumatta paikaltaan painoi hän takakäteen sähkökellon nappulaa. Virkeä kilinä kuului bufetissa.
Pihalla oli jo valoisampi: alhaalla joella jäiden räiske ja kilinä ja sohina oli yhä enennyt ja entisten äänten lisäksi oli tullut veden lorina. Sumu alkoi taas laskeutua ja sumuseinän takaa nousi vaillinainen kuu surullisesti valaisten jotakin mustaa ja hirvittävää. »Mitä tämä nyt on?
Toinen jalka niukahtui, hän vaipui alas ja huomasi, kun taas koetti nousta, että ei voinut astua sillä jalalla. Ellen istui ojan reunalle vähän huonolla tuulella, mitä hänen nyt oli tehtävä? Nyt kuului kellojen kilinä ja raskas hölkkääminen tietä myöten. Lehmiä ajettiin laitumelle. Ellen näki että lähestyivät lähestymistään, muutamain päät olivat alasvaipuneina, muutamat pitivät päänsä pystyssä.
Nyt ei ollut muuta neuvoa, kuin palata onnettomien vanhempien luo, jotka kuoleman tuskassa odottivat heitä majassa. Vihdoin kuului ulkoa kulkusten kilinä ja äiti syöksi ulos huutaen: "Lapseni, lapseni, missä on lapseni?" "Emme ole voineet vielä sitä löytää," puhui Lappalainen, kun tyttö hämmästyksissään ei saanut sanaa suustaan, "meidän täytyy odottaa kunnes päivä vähän valkenee."
Tuskin olivat he ennättäneet pudistella lumipaljouden pois turkeistaan kun jälleen kulkusten kilinä kuului ja yhä uusia vieraita tulvaili sisään, ja niin yhä jatkuvasti kunnes tuossa kello 10 aikaan kaikki tavanmukaiset vieraat jo olivat koolla.
"Tapahtukoon siis," sanoi vanha lordi, "kullekin ansionsa mukaan mutta" otsansa rypistyi uhkaavaisesti "missä on tuo kunnoton hovimestari, missä on Joel?" Tämä oli päässyt pakoon, vaikka hän olikin heikko ja raihnas. Kun palvelijajoukko pani liikkeelle nopeat jalkansa häntä etsiäksensä, kuului lähimäisestä huoneesta ikkunan kilinä ja sitten raskas putoominen linnapihan litteille kiville.