United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silloin sen vaikutus on suurin", muistutti Katru. "Oikeen sanottu, Katruseni, oikeen. Pitihän meidän näyttää pitkää nokkaa ja tosiaankin se temppu on oivallinen nokan jatko", sanoi Kirri ja keskeytti lahjansa antamisen. "Kiitämme nöyrimmästi! Millä me olemme semmoisen hyvyytenne ansainneet?" sanoi Aina ujosti.

"Niin on todella, ja me tiedämme siunata häntä, jota meidän tulee siitä kiittää." "Se ilahuttaa minua. Kuinka usein Jumala, kun Hän tahtoo osoittaa meille jonkun erityisen hyvän, vuodattaa hyvyyttä kanssaihmisen sydämeen kenties sellaisen ihmisen, josta me kaikkein vähimmin sitä voisimme ajatella; mutta siunaessamme sitä ihmistä, kiitämme Jumalaa, joka hänen sydämeen tämän hyvyyden vuodatti.

JUHANI. Mies, haasteletpa, saakeli vie, kuin taivaan enkeli, eikä paljon puutu, ettet saata minua itkemään. SIMEONI. Me kiitämme sinua, Aapo. JUHANI. Kiitoksia vaan. Tuonne paiskaan halkoni. TIMO. Sinne minäkin. Ja tämä riita loppui niin kuin jo alusta tahdoinkin. SIMEONI. Aapo pitää peilin edessämme, ja siitä häntä kiittäkäämme.

Mutta te tulitte todellakin liian myöhään, sillä tarkastus on jo lopussa. Olisi muuten ollut hauskaa tehdä tuttavuutenne Sepä vasta oikein jesuitan näköinen mies. Minä annan protokollat hallitukselle, joka sitten antaa päätöksensä asiassa. Minulla on kunnia, hyvä herrasväki! Pormestari. Me kiitämme ja uskallamme toivoa että herra professori puoltaa anomustamme. Meillä on kunnia. Stobenius.

Siit' sait, sanoi Aspela, kun olin loppuun lukenut. Sitten hän vielä ojensi käteeni lehden, aina uudemman, jossa seisoi: Kaikella kunnioituksella koetamme tästälähin seurata neuvoanne ja parantaa niitä paheita, jotka ylimalkaan meidän piireissämme vallitsevat, ja kiitämme nöyrästi neuvostanne, isällinen pastorimme ja korkiasti kunnioitettava opettajamme. Limingan isäntiä.

Ja nyt, kun kaikki olivat kehittyneet kokemuksessa ja hyveessä ja saavuttaneet kärsimystensä kauniin päämäärän, vei Jumala meidät kaikki taas aivan kuten viimeksi tavatessamme ihmeellisesti ja vastoin kaikkea odotusta yhteen. Tänään on koittanut päivä, jolloin me kaikki ilokyynelin kiitämme Häntä isällisestä johdatuksestaan.

LORDIT. Kiitämme, armollinen kuningas. MACBETH. Me itse nöyrän' isäntänä käymme Nyt vierastemme seuraan. Arvo-istuin Emännän olkohon; kun aika tulee, Hält' odotamme tulotervehdystä. LADY MACBETH. Mun puolestani kaikillen se lausu: Sydämmen' sanoo heidät tervetulleiks. MACBETH. Sydänten kiitos sulle vastaa, katso; Molemmat sivut täydet! Käyn siis keskeen. Nyt irti ilo!

Tuli! sua kiitämme kaikesta, mikä meidät ihmisiksi nostaa, tiedosta, taidosta, tarmosta, joka iskut kohtalon kostaa. Tuli, meissä pala! Ihmisten mantereeksi maailma muovaa! Jumaluus julma, ole meissä lempeä, laula virttä luovaa! S

"Ihmislapsi istuvi, Kokoo huhun kertomia Ja ne kirjaan piirtävi, Mi on mailman historia. "Näistä värsyistä me kiitämme erästä viisasta ystävää, ja eräs toinen täydensi ne seuraavalla tavalla: "Joll'ei ihmislapsi poimisi Pisaroita ajan merestä, Kaikki tuulen tavoin katoisi Kuiluun ijäisyyden mailmasta.

Kiittäkäämme Herraa siitä, että hän on jalon hallitsijamme kättä armotyöhön johtanut. Kaikki. Sun puolees käännymme me nyt, Kun taistelu on päättynyt; Sun etees, Herra taivahan, Tään onnen päivän antajan, Nyt notkistamme polvemme Ja sua yksin kiitämme. Audotja. Kosmin! Sinä sait nyt suuren aineellisen tappion, mutta älä sure!