United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toverini alkaa riisuutua ja viimeisen paperossin sytyttäen laittautuu vuoteeseen. Tirkistyslasin kansi helähtää, vartian silmä muljahtaa hetkeksi näkyviin, sitten rapsahtaa sähkölamppu sammuksiin ja me olemme pilkkoisen pimeässä. Sade valelee yhä ikkunaa ja toverini paperossi kiiluu vielä hetkisen pimeyden keskellä. Pian viskaa hän sen lattialle ja kääntyy kylelleen. Spakojnoj notshi!
Niit' enään en lemmi, sai lempeni vainen Tuo pieno ja hieno ja vienokainen; Hän itse on aurinko lemmen viljan Ja siskonen kyyhkyn, ruusun ja liljan. Tuoll' ylähällä tähdet Vain kiiluu paikoillaan Tuhannet vuodet, katsoin Tutusti toisiaan. Ne haastelevat kieltä, Niin ihmeen ihanaa; Mut kenkään filologi Ei voi sitä oivaltaa.
Joskus lakaisee myrsky vielä taivaan tyhjäksi pilvistä, kiireesti ja hätäisesti; silloin näkyy ilmojen sinisyys, mutta ikään kuin tummana, vailla lämpöä ja auteretta. Ainoastaan muutamat vaahterat enää kuultavat punertavilta. Nekin tulevat ruskeiksi. Joku syysfloksi kiiluu kirpeässä punassaan tuolla herrashuvilan puutarhassa. Tuokioksi pyyhki tuuli taivaan puhtaaksi.
Siintävätä ilmaa kohden Kohta kaksi haukkaa lenti, Kiitäin yhä ylemmäksi Kumpainenkin saaliin saantiin. Keksittyä kyyhkyläisen Koivun latvassa, kuin nuolet Lentäen ne kerrassansa Saalistansa tavoittavat. Mutta puuhun laskeissansa Toinen toiseen tokahtaapi, Vasten silmää silmä kiiluu, Siipi siipeen koputtaapi.
Tuokin Kokkokangas on neliökilometriä laajempi, ja tuo Teeriharju on samanlainen, ja niissä on aivan kauttaaltaan hongikko kuin linna, taivas kiiluu vain puitten latvain välistä eikä taivaan iässä ole kirvestä käytetty. Kaksikymmentä metriä saa täyttä tukkia leikata yhdestä puusta, kaksi miehen syltä ovat isoimmat ympärimitaten. Entäs tuo Lainiokangas, jonka nimellä on koko tämä vesijakso!
Sillä ensiksi se kiiluu ja hohtaa, kun tämä kirkko on valoisampi ja luultavasti juuri sitä varten valoisampi kuin muut kirkot. Sitten on kaikki täällä uudenaikaista, ja korjattua eikä vuosisatain kuluessa keräytynyttä ja ränstynyttä. Syy paikan pyhiinvaeltajatulvaan näkyy olevankin juuri tämä komeus.
Talvella Tapion parhaiten näkee, kovana pakkasaamuna, kun päivä vaarojen välistä kiiluu, silloin se suuren kuusen takana seisoo, ja partaansa sukii... Mielikki syksyllä näytäkse, kun lehtoisen vaaran rinne koreimmillaan paistaa, punaisena ja keltaisena hohtaa, silloin se vähän ennen auringon laskua samannäköisissä kirjavissa vaatteissa vaaran rinteellä istuu.
Tuikkii reppänästä tähti niinkuin outo otsalehti. Paistaa pirttiin himmentyvään, miehen mieleen hämmentyvään. Kiiluu kautta mustan murheen, eteen keski-öisen erheen. Lienet tähti Luojan luoma, anna kärsimyksen voima! Lienet mahti maasta Lemmon, anna armo kuolon kammon! Että ikävöisin eloon, pyhään pyrkisin ma valoon. Lapin lasten tanterilta, Turjan tuiman tunturilta. P
Neva kiiluu allani kuin hopeanauha ja tuhansien kirkkojen katot kimaltelevat kuin kultaiset pisteet. Saatuani yleissilmäyksen Pietarista suuntaan matkani pohjoiseen. Vasemmallani päilyy Suomenlahden pinta, oikealla Laatokan vedet ja tummana kaistaleena niiden välissä Viipurin kannas havumetsineen, kunnaineen ja pienine järvineen.
Tuoll' ylhäällä ihme-impi Iki-ihana istuilee, Sen kultakoriste kiiluu, Hän tukkaansa suorielee. Hän kultakammalla kampaa Ja laulavi laulelon; Siin' ihmetyttävä sävel Ja viehättävin on. Tuon soutajan venhossansa Se hurmaavi loihdullaan; Ei näe hän karia virran, Hän katsoo vuorelle vaan. Ma luulen, nieluunsa pyörre Niin pojan kuin venosen vei; Ja loihtulaulullansa Sen tehnyt on Lorelei.