United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan palossa hiuskarvan varass' oli myös Rechan henki. NATHAN. Mitä? Rechan henki? Mun rakkaani? En ole kuullutkaan. No, talokin ois saanut mennä silloin. Hiuskarvan varass'! Oh, hän onkin varmaan, hän onkin palanut! Se tunnusta! Kaikk' ilmaise! Mua älä kiduta, vaan surmaa! Hän on kuollut siis. DAJA. Jos ois hän kuollut, kuulisitteko sen multa? NATHAN. Miks säikytit siis mua? Rechani, oi Recha!
"Mutta, mistä puhut? Tyynny toki ja malta mielesi!" vastasi rouva neuvoksetar. "Kerrohan toki minulle, mikä sinua tuskastuttaa, äläkä kiduta minua perättömillä sanoilla. Mitä on voinut tapahtua, joka on saattanut sinut tuommoiseen mielen tilaan?" Kanslianeuvos koetti rauhoittua.
"Emme kiduta senkään vertaa kuin teidän sunnuntaimetsästäjät jäniksiä. Hiiret sen kurituksen kyllä ansaitsevat, sillä pahoja nekin ovat kiusaamaan nakerruksellaan herkkäunisia ihmisiä. Valvottavat yökaudet." "Minkälaista sen vanhanpiian luona oli ollaksesi?" keskeytin. "Arvaathan sen itse.
Ei kissa kiduta hiirtä niinkuin ihminen ihmistä, joka on joutunut alakynteen», ja Elsa rupesi itkemään ja sitten jonkun ajan perästä jatkoi: »Tekin pidätte sitä ylpeytenä, että minä ja Yrjö olemme ihmisten tavoin puetut.
Ei kissa kiduta hiirtä niinkuin ihminen ihmistä, joka on joutunut alakynteen. Ja kirjailija vahvistaa tarpeeksi puhuvilla esimerkeillä tätä Elsan syvästi koettua ihmissielun näkemystä. Meidän myötätuntomme pysyy loppuun saakka ehyenä Elsan puolella.
KULLERVO. Siksi Untamon kukistan Majoinensa, mantuinensa, Hävitän sukuni syöjän. ARMI. Kun eläimen pienimmänkin Tapat, sit' elä kiduta. Ihmistä enemmin sääli. KULLERVO. Säälisinkö säälitöntä? KALERVO. Nainen ei sotaa älyä. Säälikö sukuas' Unto, Kun hävitti viljat, karjat, Naiset, lapsetkin tuhosi, Kartanot poroksi poltti? Tee kuin on setäsi tehnyt!
Veljelle hän sanoi: "Jos olisit auttanut veljeäsi, niin ei häntä olisi sidottu", sekä surmasi hänetkin. Kun kavaltajat sitte valittivat, että heitä oli petetty kultakoristimilla, vastasi hän: "Vääristä teoista annetaan väärää kultaa. Olkaa iloissanne, ett'en teitä kavalluksestanne kiduta kuoliaaksi."
Yhdyitpähän kerran semmoiseen, jota et kiduta niinkuin minua, kutitteli renkipoika Laaralle, kun nujakka oli loppunut. En ottanut vielä oikein, puolusti Laara hengästyneenä. Mutta kyllä minä toisella kerralla paremmin. Tuota toista uhattua kertaa ei tahtonut sattuakaan. Pienistä kepposista ei Tuomas ollut milläänkään. Ei kuitenkaan ihan aina auttanut heittäytyminen leväperäiseksi.
Niin, ruhtinas ei suotta sinuun luota; vain täytä virkas, vitkaan kuoliaaksi kiduta minut, tuomioon kun olen nyt vikapää! Vain kisko, kisko nuolta, jott' yhä julmemmin sen väkäset mua raatelis! Sa olet kallis ase tyrannin; siis ole vanginvartijani, ole kiduttajani! Kuinka omiasi, kuin sovelias ootkaan molemmiksi! Et loppuun saakka sä teeskennellä voinut, riemuitse!
"Isä, isä!" huusin minä tuskallisesti ja toistin rukoukseni päästä sisään. "Mene! älä kiduta minua!" huusi hän maltittomasti ja meni huoneen toiselle puolelle. Minun täytyi totella, ett'en häntä ärsyttäisi, ja menin pois silmänräpäykseksi. Alhaalla paloi lamppu ja minä menin hänen huoneesensa, järjestääkseni kaikki yöksi.