United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syksy oli tullut, ja Rautio oli palannut Honkalaan muutamia päiviä ennen lukukauden alkua. Neiti Vinter oli täällä jo ennen häntä aivan entisellään, »terve kuin omenankukka», sanoi vanha Katrina, joka nyt alkoi kohdella nuorta neitiä erityisellä hyväntahtoisuudella. Oli kaunis aamu, ja kaikki luonnossa näytti vielä aivan kesäiseltä. Rautio oli karsimassa nuorta, koulunpiirin sisällä olevaa metsää ja heitti tätä tehdessään tavantakaa syrjäsilmäyksiä kouluhuoneen avonaiseen ikkunaan, missä Elli Vinter istui ikkunalaudalla ja hyräili työssään. Rautio näki hänet ainoastaan sivulta, sillä hän istui puolittain poiskääntyneenä hänestä, mutta aamuaurinko kimalteli kuin kulta hänen lyhyessä ruskeassa tukassaan ja hyväili kaunista niskaa; hän näytti Rautiosta taululle, minkä kehyksenä oli ikkunan puitteet, koristettuina runsailla konvolvulusköynnöksillä, jotka pyrkivät aina kattoon saakka.
Sitten hän ystävällisesti sanoi: "Tapani olisi hyvä ja ottaisi sieltä säkistä minun metsäsaappaani ja voitelisi ne. Ne ovat aivan menneen kesäiseltä jäleltään hoitamatta." Tapani kaivoi nyt säkistä käppyrään ja ihan kyrsäksi kuivaneet pieksusaappaat, joiden kannatkin olivat poljetut länttään, että melkein varren tyvi oli joutumassa kantapään alle.
Nuo kirjavat ryhmät, suuremmat ja pienemmät, jotka ovat asettuneet sieviin sikermiin varjostoihin puittenjuurille, ovat todellakin miellyttävän näköisiä. Kesäisiä pukuja, iloisia mieliä, punaisia poskia, nuoruutta, kauneutta ja lempeä, mitäpä sen viehättävämpää osaisi enää muukalaisenkaan silmä hakea kesäiseltä huvipaikalta.
Hänen isänsä ja tätinsä hakivat häntä ehtimiseen; mutta niin pian kun olivat löytäneet, katosi hän jälleen kuin kevyt pilvenhattara kesäiseltä taivaalta, sillä ei kukaan raskinut kieltää häntä liikkumasta tahi rajoittaa hänen vapauttaan.