United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olen nyt kuitenkin iloinen nähdessäni teidät jälleen. Laiminlyöntisi rangaistukseksi pidetään sinut nyt Gunilholmassa vehnän tuleutumiseen saakka, sen lupaan itseni ja vaimoni puolesta. Rangaistukseni kestän kärsivällisesti... Mutta kuulehan, oli vähällä, ettei matkani Gunilholmaan jäänyt tälläkin kertaa. Kuinka niin?
Toisten sotilaisten rivissä tahdon seisoa! Bartholdus Simonis. Mieletöntä! Lähde Anna! Monet vaarat voivat uhata sinua! Anna. Mitkä vaarat tahansa mielelläni ne kaikki kestän sinun kerallas! Se on oleva minulle iloa ja hauskuutta! Kaarle Olavi. Nyt on täällä tuo tykki mihinkä on se laskettava?
KOSBI. Maan kansoja hän eikö valloita Sun kauttas omikseen, kuin minut nyt? Niin kerrottu on. Eikö omiaan Hän rakasta kuin isä? Moisen isän Edestä kanssas liekkiin juoksisin! SIMRI. Sin' olet minun. Painu rinnoilleni! Sun kanssas kestän tuhat kostoa. Noin olet kaunis täynnä rakkautta. KOSBI. Vait! hiljaa!
"Siispä minä kestän kohtaloni nurisematta", sanoi Isolde Valkokäsi. Mutta kun hänen kamarineitonsa seuraavana aamuna pukivat hänet naidun naisen pukuun, niin hän hymyili surullisesti ajatellessaan; ettei hänellä oikeastaan ollut oikeutta sellaisiin koristuksiin. Kaherdin.
ROMEO. Ma lemmen kerkein siivin yli lensin, Ei lempeä voi kivilinnat estää; Ja mitä lempi voi, lemp' uskaltaa: Sen vuoks ei mua estänyt sun heimos. JULIA. Jos näkevät sun, surmaavat he sun. ROMEO. Ah! Vaaraa suurempaa nuo silmäs uhkaa, Kuin kahdenkymmenenkään miekat; katso Vain hellästi, niin heimos vihat kestän. JULIA. En, en sua tahtois heidän nähtäväksi.
Meillä on koko joukko paistettuja lintuja, ja sitä paitsi onhan nyt pimeä yö. Mihinkä te nyt menisitte. Odottakaa toki, kunnes päivä rupeaa valkenemaan.» Elias katsoi Miihkalia ja sanoi: »Sinä kyllä näytät tarvitsevan lepoa, mutta jos et sitä saa täällä, niin et sitä saa sielläkään.» »Kun olen kestänyt tähän asti, niin kyllä kestän vielä loppuunkin.»
»Rakkahin Nydia!» Glaukus huudahti luettuaan Ionen kirjeen , »siunattu lähetti, joka aina kuljet maan ja taivaan väliä, kuinka voin sinut palkita?» »Minä olen ja palkkani saanut!» tessalitar parka sanoi. »Huomenaamulla siis huomenaamulla, kuinka kestän hetket siksi?» Rakastunut Glaukus ei laskenut Nydiaa pois, vaikka tämä useaan kertaan yritti huoneesta mennä.
Tartun elon sorjan tukkaan, pidän kiinni enkä päästä, sääli muita en, en itse myöskään itseäin mä säästä. Kiitän joka tuokiosta, kiitän Sallimusta syvää, minkä elää vielä salli, minkä antoi pahaa, hyvää. Teen sen itsetietoisesti: rikon taikka kärsin, kestän, noin ma pelon peikot torjun, noin ma kuolon kauhut estän.
"Minulla on vielä pari pisarata pullossani." "Ei, kyllä minä tämän kestän varsin hyvin. On hiukan lämmin vain." Hän yskähti vähän ja nojasi päätään käsivarteensa. Hänen silmänsä seurasivat konemaisesti siirtomaalaisen liikkeitä, tämän puuhaillessa linnun kanssa.
HELMI. Vähät siitä, ennemmin minä toki niitä kestän. LIISA. Nyt alkakaa tuoda peltiä uuniin. HELMI. Eihän se vaan liene liian tulinen. Jos vielä palavat meidän vehnäset, niin annetaan minulle kahdenkertaiset torat. LIISA. Eivät pala. Kyllä minä takaan. HELMI. Hiljaa nyt Liisa, varokaa ettei pelti kolahda, silloin ne kohta laskeutuisivat.