United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin hänessä valkeuden, itsessäni pimeyden. Minä huokaelin syvästi, mutta harhaelin kuitenkin. Hän eli kuin oikea ihminen ja teki työtä. Niihin aikoihin tuli siihen kylään Helsingistä nuori neiti, jota sanottiin opettajaksi ja raittiuspuhujaksi. Hän piti keskievarissa puheen. Kansaa kokoontui suuri, kuusi neliösyltä lavea postitupa täyteen. Kello kahdeksan sunnuntai-aamuna alkoi meno.
Hän ei käynyt koskaan keskievarissa eikä niissä seuroissa jotka iltaisin kokoutuivat pitäjäntuvalle. Kun koulutunnit olivat lopussa, kuljeskeli hän yksinänsä metsiä ja niittyjä myöten piirustellen tai kirjoitellen muistikirjaansa, ja pimeän tultua soitti tahi luki.
Edellinen näki vierastensa luvun tuntuvasti vähenevän ja moitti kovasti opettajaa, joka sulhaseksi tultuaan ei enää syönytkään keskievarissa, vaan appelassa; Aleksanteri taas luuli kaikessa huomaavansa kerettiläisyyttä ja sanoi julkisesti lankomiehensä olevan hihhulin uskoa, vaikka muka alussa tahtoi asiatansa peitellä, mutta pian oli näkyvä, mitä tarkoitettiin.
Minusta semmoista ei pidä ollenkaan sanoa, sillä heti kun on sanonut, niin se on niinkuin leimattua, eikä voi enää muuttaa ajatustaan. Sano mitä sanot, mutta minä sanon: uh! Henrik vaan huokasi. Ja he tulivat takasin keskievariin, jossa heitä jo odotti uusi kyytihevonen. Maantie vei joen äyräältä pois ja seudut alkoivat taas tyhjetä ja köyhtyä. Yötä he olivat epämukavassa pienessä keskievarissa.
Naineet miehet ja naimattomat istuivat usein päiväkaudet keskievarissa korttia lyöden ja kuitenkaan eivät näkyneet saavan tarpeekseen tuota liian pitkää aikaa, sillä sieltä ei lähdetty ennenkuin viimeisellä hetkellä, kun ajettiin ulos. Toiset panivat aikaisin maata ja menettivät siten makaamalla hyvän osan elämäänsä, toiset taas kulkivat huonoja teitä.
"Tulkaa mukaan," sanoi Matti, "keskievarissa hän käy mielellään, etenkin perjantai-iltoina." Opettajan mielestä se tosin ei ollut paikoillaan, että johtokunnan esimies istui muiden talonpoikain kanssa keskievarissa, mutta hän meni kuitenkin mukaan. Siellä saapui hän suureen seuraan ja vilkkaasen keskusteluun. Venäjänuskoisia istui tässä suomenuskoisten kansalaistensa keskellä.
Se puolusti tunnetulla raivolla poikaansa ja sen onnistuikin ennenkuin se veti viimeisen hengähdyksensä niin ruhjoa erään pyytäjistä, että tämä muutaman päivän kuluttua kuoli Härilän keskievarissa. Mutta siitä pitäin jättivät nelijalkaiset mesilempijät kylän jotenkin rauhaan.