United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Täällä», näytti Alli, astuen muutamia askelia ja häviten näkyvistä suurten kivien taa, joiden väliin oli kasvanut sanajalkoja ja vesakkoa niin tiheäksi seinäksi, ett'ei ollenkaan näkynyt kellaria niiden takaa. Se oli kaivettu syvälle harjuun; lautaseinät olivat vielä jotenkin eheät. Kohta palasi Alli ja sotamies vuorostaan meni tarkastelemaan paikkaa.
Sillenpä minä menisin, Kull' ois kuusi kultavyötä, Viisi verkaista hametta; Kull' ois kuusi kammaria, Seitsemän salitupoa, Ja kaheksan kellaria Kellarit teloja täynnä, Telat täynnä tynnyriä, Tynnyrit olutta täynnä, Juoa jouten ollessani, Kielin kelpotellakseni.
"On täällä olkien alla tynnöri", sanoi yksi kopeloituaan, vaikka ensimäinen mies ei ollut mitään huomannut. "Ei se ole kuin kaljatynnöri", sanoi eukko rohkeasti. "Teillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Ei niitä köyhillä ole kellaria, missä säilyttäisi, jos tekee suurusveden haikarata lastensa ryypättäväksi. Eipähän sitä piimää piisanne yhdestä lehmän kantturasta."
Munkit hoipertelivat puolijuopuneina ympäri pimeätä kellaria, kun Petter tuli ilmoittaman heille, että iltaruoka oli valmis, laitettu kalliimmista aineista, mitä voitiin saada.
Onneksi olivat nämäkin pyssyt panostetut. Erinomaisen neuvokkaana asetti hän kannen jälleen laatikon päälle, ettei kiväärien laukauksista iskevä tuli sytyttäisi ampumavaroja ja räjähyttäisi ilmaan koko kellaria ja sen sankarillista puolustajaa. Takanaan seinällä hän huomasi naulan, johon hän heti ripusti lyhdyn siten, että sen valo lankesi suoraan portaille.
Salamana välähtikin pelastuksen tuuma päähäni ja minä annoin potkuun koukistuneen jalkani kohdata tynnyrinpohjaa, jatkaen sitten umpimähkään potkimista ympäri kellaria, äheltäen samalla venäläisiä lauseita: »Vain niin, lurjus, koreasti alallasi siinä!
Näin loppui lyhyt taru Kajaanin linnasta. Sen raunioista ovat vielä tänä päivänä muurit jäljellä, ja ovat ne nyt sen sillan tukena, joka virran poikki johtaa maantien Kajaanin kaupungista Paltamon kirkolle. Vielä tänäkin päivänä silmäilevät petäjiä kasvavat kukkulat synkästi Suomen viimeisen, Isonvihan kauhujen aikaisen taistelun näyttämöä; vielä tänäkin päivänä on niinkuin toisinaan näkisi Fieandtin mahtavan varjon surevana seisovan holvien raunioilla; vielä tänäkin päivänä liikkuu siellä jättiläispojan haamu, palava sytytin kädessä, etsien kellaria, jossa ruudin salaperäinen voima vaaniskeli linnan kohtaloa; ja vielä tänäkin päivänä tietää
Oli hänellä siellä muun muassa pieni omenapuukoulu, ja hän näytti kuinka ympätään ja kuinka okuleerataan, selitti kuinka saadaan vähällä lannalla mainioita komposteja, vei katsomaan omaa keksimäänsä, sahajauhoihin laitettua kellaria, jossa jäät säilyivät melkein koskaan sulamatta. Sinulla pitäisi vaan olla vähän enempi maata, sanoi Henrik.
Kaska puolestaan kertoi, mitenkä hän oli yhdessä Allin kanssa matkalla Porista Kajaaniin ja miten he täällä olivat tavanneet Elinan sekä pyysi miehiä lähtemään naisia tervehtimään. Sissit eivät olisi tarvinneetkaan sitä kehotusta. Talon paikka oli Miihkalille ennestään tuttu ja nyt hän aikoi käyttää kellaria viimeisenä luotettavimpana turvapaikkana, jos sissit alkoivat peräytyä tänne päin.
Sitten suoraa päätä kuoppiin!" "Hyvä on, ryypätään pois!" huusi »kuoppien» päämies. Hän valitsi sitten neljä miestä, niiden joukossa Vinitiuksen. Vartijoiden tehtäväksi tuli nostaa ruumiit paareille. Vinitius rauhoittui. Nyt hän ainakin tiesi, että hän löytää Lygian. Hän rupesi huolellisesti tarkastamaan ensimäistä kellaria.