United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toisetkin piiat saapuivat illalliselle. "Niin, kohta niitä meilläkin häitä saadaan!" sanoi keittäjätär illallispöydässä. "Nuorimmista alkaa." Elsa ei ollut huomaavinaan. Toiset olivat olevinaan tietämättömiä kuin äsken puusta pudonneet. Kyselivät toisiltaan ja taas kyselivät. Keittäjätär osoitti Elsaa sormellansa. "Varusta vaan pääsi, ett'et liikaa juovu häissäni", sanoi Elsa.
"Toinen on keittäjätär, jonka huone on toisessa sivurakennuksessa. Toinen taasen on vaimoni, ja minä voin vakuuttaa, että hän ei itkenyt." Ja kumminkin hän valehteli sillä kertaa, sillä aamiaisen jälkeen tapasin sattumalta rouva Barrymoren pitkässä käytävässä, ja aurinko paistoi suoraan hänen kasvoillensa.
"No, hyvää päivää neidit! Olettehan tulleet kaupungin kirkkoon ja ihan koko voimalla", sanoi mamseli. Tytöt pysähtyivät ja keittäjätär punehtui ja mamseli koetti häntä oikeen silmiin tähystää, silmiin, jotka lueskelivat hiekkamuruja ja kiven nupuloita torilla. "Kuinka teihin niin kovasti saarna vaikutti tänään kirkossa?" kysyi mamseli saadakseen juttua alkuun.
Kaiketi arvelee hän niinkuin minäkin, että sinä olet kauhean laiha pojan nassikka. Mutta jos hän tahtoo minua lihottaa, niin ei hän sitä sinun hyväksesi tee; olkoon se sinun yhtä luja uskosi, Hanna! Ilkeä keittäjätär! Ettei hän häpeä!... Kuuletko, Pekka, jos sinä oikein vakavin mielin... Vakavin mielin, Hanna! Minä en koko elämässäni ole ollut niin vakavalla mielellä kuin nyt.
"Se tulee tiedämme siitä, kun käypi harvoin kirkossa", vastasi keittäjätär. "Ehkä! Olkaapa nyt neidit hyvät ja pistäytykää meilläkin jalkojanne lepuuttamassa." Tytöt eivät estelleet vaan kulkivat mamselin perässä taloon. Siellä he menivät kyökkiin. Vähään aitaan ei piiat tehneet muuta kuin istuivat. Sannakaan ei ääntä päästänyt, sitä vähemmin keittäjätär.
Ja varmuuden vuoksi hän teki kumpaakin yhtäaikaa kilpaa Doran kanssa. Tämä päivä oli juhlapäivä Hjortin perheessä; puuhaa ja touhua oli koko talossa, yksinpä keittiössäkin, missä keittäjätär ja sisäkkö innokkaasti keskustelivat Dora neidin hienosta ja rikkaasta naimiskaupasta.
Hän oli keski-ikäinen hyvin jaksavan näköinen, ja pian osoittikin voimaansa, kantaen tavattoman suurta perunavatia kyökin pitkälle mustaksi maalatulle pöydälle. Tavattoman suoraan ja korkealle nousi höyry perunavadista. "Elsakin on täällä!" sanoi keittäjätär, laskettuaan vadin pöydälle. "Tulinhan minä." "Istu!"
Tuohon käteen sitt', herra paroni, se on päätett'. Konna se, ku sanans' takas' ottaa. Paroni löi kättä päälle ja huusi: Ludivine! Keittäjätär kurotti päätään ulos ikkunasta. Tuokaa pullo viiniä! Kaupanpäättäjäisiksi kilistettiin, ja mies lähti kevein askelin tiehensä. Julienille ei puhuttu tästä käynnistä mitään.
"Koska ei vieraalle hyvä kelpaa, kyllä tänne kelpaa", sanoi keittäjätär ja kaatoi lasin sisällön omaan suuhunsa. "Se on pieni kiusa", sanoi Elsa, ja siirtyi toiselle puolelle huonetta.
Keittäjätär Ludivine toi joukon päällysvaatteita, jotka pantiin polville, ja lisäksi kaksi koria, jotka kätkettiin jalkoihin; sitten kiipesi hän ajomiehen istuimelle ukko Simonin rinnalle ja kääriytyi isoon peitteeseen, jolla verhosi kokonaan päänsäkin. Ovenvartija vaimoineen tuli sanomaan hyvästi ja sulki vaunujen oven.