United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !


Omri taistelee suojellakseen Bileamia. Noin taistellaan! Teet oikein, Omri! Tuonpa apuni. Omri saapi erään Israelilaisen keihäästä syrjäpiston, kaatuu. Ah! Hänkin sortuu! Uskollisin mies! Täss' yksin seison minä, kansaton. On kansaton ken hengenheimoton. Näen loppuni. On kaikki raunioina. Mit' etsin, toivoin kaikk' on rauennut. Elämä, joka kuolemassa voitat, Sun suuruutesi valtaan heittäyn!

Vielä palveli Reeka. Vielä ei ollut hänen onnistunut saada tyttöön koskea. Jos vaatteiden alta näkyi vaikka vain sormenpää, olivat naiset vartijoimassa. Jos Reeka silloin koetti lähestyä, oli kuusi kättä häntä lyömässä, kolmekymmentä sormea häntä kynsimässä. Reekan keihäästä kaatuu karhu, soobelin nahkoja tuo hän kimputtain. Eitel iloitsee palvelijastaan.

Lapin lemmot pudistavat, veret on villinnyt salaisesti murhattu murhaajaltaan... Silloin hyppää nuoransa katkaissut koira Saran silmille surkeasti ulvahtaen ja irtauttaa kädet loihditusta keihäästä. Mutta ei ole lumous luotu Saran veristä, ei kosto vielä kouraansa hellittänyt. Hän hoipertelee suksilleen ja hiihtää järven päähän koira ulvoo yhä surkeasti saaresta.

Käpälän iskulla kontio katkaisi Yrjänän keihäänvarren ja vetäytyi takaperin, mutta Heikki työnsi keihäänsä syvemmälle. Vielä karhu huitaisi, silloin se oli vapautunut siitäkin keihäästä ja vetäytyi sitten niin syvälle onkaloon, ettei sitä näkynyt. Suomalaiset seisoivat ällistyneinä katsoen toisiinsa. Tällaista taistelun loppua he eivät olleet aavistaneet.

Kun he sitte tiheissä riveissä ja kovasti huutaen syöksyivät, keihäät tanassa, vihollisia vastaan, läksivät ne heti pakoon ja hajautuivat joka taholle. Sill'aikaa Kyros keskustaa johtaen ahdisti veljeänsä, mutta saatuaan eräästä keihäästä kuolettavan haavan kaatui hän hevosen seljästä maahan.

Kun Pekka ei tahtonut jättää isäntäänsä, joutui hänkin samalla kertaa vangiksi; Larsson oli taas pappenheimiläisten hyökätessä urjennut liian kauaksi vihollisten sekaan, saanut keihäästä piston olkapäähänsä ja toisen iskun käteensä, ja kun ei enää voinut murtautua läpi, vei vihollisten virta hänet mukanaan. Kuka oli päässyt voitolle, sitä ei Larsson varmuudella voinut sanoa.

"Herulit Vulkaris ja Wilmut ovat saaneet surmansa kuningas Tejan kirveestä, gepidi Asbad Adalgot-poikasen keihäästä, serkkuni Gisulf on vielä sairaana herttua Guntariksen miekan iskusta. Frankkikreivi Butilinin lipunkantaja Visand pisti lipunvarrella kuoliaaksi, burgundi Gernotin tappoi vanhan asemestarin kivikirves.

Kuuluipa viimein ampaus Tuomaan pyssystä, ja, verta vuodattaen, ryömi kontio hangessa. Karkasivat hänen päällensä koirat, läheni häntä mies jykevällä karhukeihäällänsä, ja siinä melkein ilman yhtään vastaanrynnistystä otti otso kuolemansa miehen keihäästä ja koirien hampaista. Alas kämmenillensä hän vaipui ja puhalti ulos henkensä hurmeiseen lumeen.