United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tytär Siionin tehkösi kaunistukset, Että käy kuninkaasi Kuin kunnian kuningas Kuin kunnian kuningas kaupunkihin! Soita harpuilla, huiluilla riemuiten kansa Laske tiellensä palmuja, vaatteita, Salli kansasi palvella kuningastansa Soiden riemun ja laulun, Riemun ja laulun, Soiden laulun ja riemun Herraansa! Hunajasta ja viinistä hällä on valta Sotajoukkoineen yllä pilvien.
Nuori sylki ja pakisi: "Voi sinua lemmon vanha, Harma'an havukan silmä, Mustan koiran karvan kutri!" Na'i vanha nuoren neien, Otti vanhan nuori neito. Kävi vanha kaupunkihin, Osti sieltä sussunaisen, Antoi nuorelle kätehen. Nuori sylki ja pakisi: "Voi sinua lemmon vanha, Harma'an havukan silmä, Mustan koiran karvan kutri!" Na'i vanha nuoren neien, Otti vanhan nuori neito.
Pahat vartiat vapisit Nähtyä nämät asiat; Pääsit keihähät kädestä, Poijes piikitkin putosit; Jesus liikkui, maa järisi, Vartiain sydän värisi, Pelvosta pakenit poijes Kiiruhusti kaupunkihin; Ilmoitit asian kaiken, Papeille sanoit pahoille.
Kulkivat kohin kotia kaupunkihin kaukaisehen, tehtaat jyskyi, koski kuohui, kaupungin sillalla sanoivat: »Hyi, miten rupainen virta, ruma, rutsattu, likainen, osto-hyödyn orjuuttama!» Naiset nipristi nenäänsä, herrat heitti keppiänsä.
Mies tomuisehen kaupunkihin lensi Nyt aatostensa siivin: sieltä löysi Hän pensastot ja kukat käytävillä, Vaan kaikki nuokkui pölyst' uuvuksissa. Ei kesälintuja, vaan soittosarjan Hän kuuli, pensaiss' ei, vaan Turhalassa.
Tuli piika, sanat jyrkät lausui: »Mitä seisot, miesi, tirkistellen, Koska marssivat jo sarvijuhtas Kaupunkihin kohden kuolemaansa?» Silloin Tuomo, sanat kuultuansa, Sanat korvillensa kamalimmat, Kelmeänä kuni aave astui Talon pirttihin ja huolimatta Ilta-atriasta vaipui alas Vuotehelle, kohottaen peiton Korkealle yli kiirehensä.
»Sit' osaa minusta», soi laulu, »joka maisissa kotkissa voi sietää päivän säteitä, katsele nyt tarkkaavasti. Valoista, jotka minut muodostavat, näät silmistäni sinkoovaiset ovat korkeimmat koko tässä asteikossa. Se, joka säihkyy silmäteränäni, ol' lauluniekka Pyhän Hengen, kantoi hän arkin kaupungista kaupunkihin.
Kanakin valitti kerran Kulkiessansa korissa: »Paljon oisi parempi olla Kaapimassa kaalimaata;» Vasikkakin vaikeroitsi Ja älisi ilkeästi Raasalinsa rattahilla Kulkiessa kaupunkihin.
"Hohhoh, Simo isä", vastasi seppä, joka oli aivan yhtä ahdasmielinen kuin muutkin hänen aikansa porvarit, "jos en pelkäisi teidän panevanne sen pahaksi, niin sanoisin että teillä onkin paljon liiaksi hommaa ja puuhaa noiden lurjusten kanssa, jotka eivät meidän kaupunkihin kuulu".
Mut tässä varro, lohdutu, ja henkes väsynyt virkistä taas toivoon hyvään, näät en sua jätä tuimaan tuonelahan.» Hän poistui luotani, tuo armas taatto, jäin siihen epäröimään, sillä jyrkät, sotivat »jaa» ja »ei» mun aivoissani. En kuulla voinut, mitä haastoi heille, mut kauan ei hän heidän kanssaan ollut, kun kaikki kaupunkihin rientää, syöksyy.