United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Oi kunnia Latiumin!» hän lausui, »sinä, latinankielen kirkkain laulu-mahti, ijäinen kaune synnyinkaupunkini! Mink' ansion tai armon vuoks sun kohtaan? Sua kuulemaan jos lienen arvollinen, sa virka, miltä tulet teiltä Manan!» »Kaikk' käyden piirit tuskan valtakunnan», näin Mestari, »ma tänne tullut olen, mua auttoi, seuraa yhä voima Taivaan.
Säteissä noissa Gratianus hymyy, mi valtaa maallista ja hengellistä niin auttoi, että Paratiisi mieltyi. Tää tässä taas, mi kuoromme on kaune, se Pietar' oli, joka lesken lailla Pyhälle kirkolle toi aartehensa. On kaunein keskellämme viides valo, mi moista rakkautta uhoo, että maailma kaikki siitä kuulla halaa.
Hoi, avuksi! Medon! Medon! Lapseni! O, jumalat! Julki näinkö raivoo raakalaiset? Enkös ma sanonut aina: naisvarasta varottava on! Pikarin joinko? KUNINGAS. Annan puolen saarestani, itse tyttöni ihanan sille, ken takaisin tuopi hänet ryövärten käsistä ja käsistä vihaisen viiman. Voip' on miestä miekatonta! Katosi parahin kaune, maastasi, kuningas, kuoli tuulehen korea kukka.
Meni itkien kotihin, kallotellen kartanolle. Iso istui ikkunalla, kirvesvartta kirjoavi: "Mitä itket, tyttö raukka, tyttö raukka, neito nuori?" "Onpa syytä itkeäni, vaivoja valittoani! Sitä itken, taattoseni, sitä itken ja valitan: kirpoi risti rinnaltani, kaune vyöstäni karisi, rinnalta hopearisti, vaskilangat vyöni päästä."
Sä hellä oo! jo kaune suurta suopi, Vaan sydän yksin kelpo sävyn luopi Minuunpa siis, tuon sävyn vuoksi vaan, Luo lemmen leimu-silmä ainiaan! Hyvyyttä täytyy tauluss' eleskellä Ett' annat, autat, mielit lohdutella Siis muista antaa aina joutessas Suudeltavaksein ruusuhuulias! Hyvä, hellä, kaunis, kehun tuo jo kesti!
Ken uskois erheen maailmassa siellä, kehässä tässä että Troijan Rifeus on viides kaune valosarjan pyhän. Nyt Luojan armosta hän paljon tietää mik' outoa on maailmalle, vaikka näkönsä kannakaan ei saakka pohjaan.» Kuin kiuru alla avaruuden laulaa sitten vaikenevi tyytyväisnä, sulouteen viime virren uuvahtaen,
Puhjennut sitten kyyneliin ja alkanut kertoa kuunteleville luostariveljille: »Olin pappi kuin te, olin hurskas kuin te, luin hartaana messukirjaanne, luin tuskassa, tunsin hehkuni, veri nuori ja kuuma kun sykkäili. Mun vaaleat kutrini oli kuin kulta; ens kerran kun päälaen kaljuksi multa he leikkasivat, putos kaune sen kuin niitetty nurmi ois keväinen.»
COMINIUS. Mult' ääni puuttuu: Coriolanon töitä Ei heikost' ilmi tuoda saa. Jos uljuus Pää-avu on ja miehen suurin kaune, Ei hänen vertaans' ole maailmassa. Kuustoista-vuotiaana muiden eellä Hän kulki, kun Tarquinius Roomaa uhkas. Hädästä kansalaistaan auttain, tappoi Hän, konsulimme nähden, kolme miestä. Tarquinionkin kohtas ja hänt' iski, Niin että tämä kaatui polvilleen.
Norsunluun kuin Maionian tai Kaarian nainen kastaa purppurahan, hevonsuitsiin hempuja laatii, kammion säilöön on se jo pantu, ja ois moni urho ottaja sen, varaeltupa on koru valtiahalle, kumpikin ollakseen, hevon kaune ja haltian ylpeys: noin puna kastoi nyt, Menelaos, lantios, sääres kauniskasvuiset, alas niistäkin nilkkasi sorjat.
Säteissä noissa Gratianus hymyy, mi valtaa maallista ja hengellistä niin auttoi, että Paratiisi mieltyi. Tää tässä taas, mi kuoromme on kaune, se Pietar' oli, joka lesken lailla Pyhälle kirkolle toi aartehensa. On kaunein keskellämme viides valo, mi moista rakkautta uhoo, että maailma kaikki siitä kuulla halaa.