United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Etäämpänä oli kylän viheriä laidun, jonka keskellä oli kaunis koulurakennus; ja sitten seurasi pitkä katu, jonka varrella oli valkoisia huoneita, joita ympäröi pienet puutarhat. Heidän kulkiessansa eteenpäin, nousi kuu kaikessa komeudessansa ja hopioitti tien heidän edessänsä. "Kuka on tämän maan omistaja?" kysyi Kenelm. "Hän mahtaa olla hyvä ja varakas mies."
Omatuntosi paljastaa sinut! Sinä vapiset kostavan jumalan uhkaavan vasaran edessä. Poistu luotani ja jätä minut suruuni!» »Tuska on järkesi hämmentänyt, Ione», Arbakes virkkoi vaivoin saaden äänensä pysymään rauhallisena. »Annan sinulle anteeksi. Huomaat lopultakin minut varmimmaksi ystäväksesi. Mutta julkinen katu ei ole oikea paikka neuvotteluille minun lohduttaa sinua. Tänne, orjat!
Taloja oli kaupungissa vain kymmenkunta, niistä muutamat hyvinkin pieniä; mutta hauskoilta ne kumminkin näyttivät, kun olivat ihka uusia ja kahteen riviin asetettuja. Brahean kaupungilla oli siis yksi katu, ja sillä oli arvattavasti nimikin, mutta siitä ei ole jälkimaailmalla tietoa. Kadun päässä länsipuolella oli tekeillä talo, joka näytti muita muhkeammalta.
Kas niin, Rodrigo; vaivanne ma maksan. Toinen kohtaus. Toinen katu. JAGO. Surmannut vaikka sodass' olen monta, Niin tunto sentään ehdon-murhan kieltää. Välistä kauna häijyytt' olis tarpeen. Olenpa miettinyt sen seitsemästi Tokaista häntä noin vaan kylkeen hiukan. OTHELLO. Parempi niin kuin on.
Pitkä, suora katu yhdistää Trasteveren Sitta Leoninaan, jonka viimeisessä päässä Pyhän Pietarin-kirkko likisine Vatikani-palatsineen korkeuteen kohoutuu. Pietarin-paikasta vie vielä suora katu San Angelon linnaan, keisari Hadrianin hautarakennukseen.
Kaikkea tuota ajatellen meni kävelyni ihan itsestään samaan suuntaan nyt kuin ennenkin. Se katu olikin käynyt niin kodikkaaksi, että se väkisenkin veti puoleensa. Jokainen kivikin oli tullut kuin vanhaksi tuttavaksi, sillä häntä odotellessani oli minulla ollut kyllin aikaa tarkastuksiin. Mitähän tämä nyt tarkoittanee kun hän ei tulekaan. Vaikka sama se, olkoon poissa.
Nyt vihdoinkin oli rouva Utriaiskakin ennättänyt saada vaatteet päällensä ja tuli tervehtimään vieraita. "Voi hyvä isä!" huudahti hän katsoessaan ulos akkunasta, sillä koko katu niin pitkälle kuin silmä kantoi rouva Utriaiska oli lyhytnäköinen koko katu oli ihmisiä täynnä.
Voi, tulta, tulta! Hanna kulta, sytytetään kaikki lamput ja kynttilät. HANNA. Kyllä, kyllä. Istu rauhassa sinä, minä sytytän... Ja avaan vielä ikkunankin. MAIJU. Kuinka kauniisti he laulavat! HANNA. Ihmeen kauniisti. Ja kuule siellä on katu täynnä ihmisiä. MAIJU. Voi sentään, kuinka ovat ystävällisiä. Kun tulivat vielä laulamaankin.
Hän keskeytti itsensä, sillä liikutus tukehdutti hänen äänensä, antoi kirjeen Kenelmille ja seurasi innokkaalla tutkivalla katseella Kenelmin kasvojen liikkeitä tämän lukiessa kirjettä. " katu, Bloomsberry. "Hyvä ystävä! Iloa ja riemua!
SKULE KUNINGAS. Onnetoin mies, mitä olet tehnyt? POOL FLIDA. Kuullut kuninkaani käskyä. SKULE KUNINGAS. Poikani! Poikani! Minä onnetoin; minä olen menettänyt kuningaskuntasi! PIETARI. Ei, te olette voittava. Niin suuri kuninkaan ajatus ei kuole! SKULE KUNINGAS. Vaiti, vaiti! Tässä kysytään enempää kuin miehen elämää ja kuolemaa! Katu Oslon kaupungissa.