United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaunis summa!... Mikä onkaan luonnollisempaa, kuin että voitetun vihollisen ampumavarat ja kapistukset joutuvat voittajalle! Hänen laskiessaan rahoja ja tehdessään havaintojaan, tuli Katarina vähitellen tajuihinsa. Hän nousi ja käänsi hämmentyneen katseensa rikostoveriinsa.

Sen ajan perästä tuli Birgitta vieläkin kiivaammaksi rukouksissaan ja nousi usein keskellä yötäkin rukoilemaan Vapahtajan kuvan eteen. Eräänä yönä tapasi Katarina rouva hänet näistä innokkaista rukouksistaan. Täti, joka oli sangen hurskas vaimo, piti tätä Birgittan käytöstä mielettömänä lapsellisuutena ja tahtoi kurittaa häntä vitsalla.

Täällä yhtyi saattojoukkoon piispa Niilo ja kaikki papit täydellisessä juhlapuvussa, ja ruumis vietiin nyt tuomiokirkkoon, missä saarna pidettiin. Neljä päivää sen jälleen tuli suruseura ruumiin kanssa Vadstenaan, josta Birgittan tomut laskettiin luostarin kirkkoon. Birgittan tytär, Katarina, koetti saada aikaan äitinsä pyhäksi julistamista.

Syyskuun päivä alkoi hämärtää. Katarina seisoi keittiössä hellan ääressä pidellen tulella pientä pannua. Siinä seisoessaan hän loi aran silmäyksen ensin eteisen oveen, sitten oveen, joka johti viereiseen huoneeseen, jonka jälkeen hän otti povestaan pikkusormen suuruisen pullon, ja irroitettuaan sen suulta varovaisesti lasitulpan, kaatoi hän pannuun muutamia pisaroita mustaa nestettä.

Usein Katarina myöskin muistuttaa häntä niistä kirjeistä, joita hänen tulee kirjoittaa; ja T:ri Luther tahtoo, että hän istuu hänen vieressään, kun hän kirjoittaa, joka kylläksi osoittaa, että Katarina voi olla, kun tarvitaan, vaikka kuinka Tohtori laskisi leikkiä hänen "pitkistä saarnoistaan, joita hän ei suinkaan olisi pitänyt, jos hän, niinkuin muut papit, olisi ollut niin varovainen, että hän olisi alkanut Herran Rukouksella!"

Noin Nadeschda; siihen lausui ruhtinatar Vihalla, ei salatulla: "Hänen lorujaan äl' usko keisarinna, Häpeästä mua päästä, Häijy pettäjä hän on ja sikiönsä Kielletystä lemmest' ovat." Tyyneydellä keisarinna Katarina Kuuli hänen puhettansa; Virkkoi viimein: "ruhtinatar, ihmetellen Maaluumahtianne keksin: Autioita majoja ja nälkäisiä Haahmoja te kaunistatte, Tätä puhdast', ihanata vaimoa te.

No, koska sinä olet tänään ollut kiltti, saat sinä minulta tämän omenan... Ja hän antoi omenan minulle... Niin että ota sinä nyt vaan tämä ... minä en kerro siitä äidille, sen lupaan, Karin! Ei, ei, pidä se itse, rakas pojuseni, sanoi Karin, työntäen luotaan tarjotun lahjan; pidä se itse! Samassa kuului ulkoa kolme läpitunkevaa vihellystä. Katarina hätkähti ja kiiruhti akkunan luo.

Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Keisarilliselle Majesteetille asetettujen anomusten kanslian ylipäällikön määräyksestä annetaan täten kaupunkilaisnaisen Katarina Maslovan tiedoksi, että hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Hänelle tehdyn alamaisimman anomuksen johdosta, suvaiten ottaa huomioon Maslovan pyynnön, on Kaikkein Korkeimmasti käskenyt muuttaa pakkotyörangaistuksen vapaaseen asunto-oikeuteen Siperiassa».

Hänen tyttärensä, Katarina, kuletti hänen tomunsa Ruotsiin. Ruumis saatettiin ensinnäkin maata myöten Danzig'iin, ja siitä meritse Söderköpingiin. Tähän tullessa soitettiin kaikilla kelloilla, ja sanomaton ihmisjoukko oli tulvannut paikalle, josta se seurasi ruumista aina Linköpinkiin.

Nehljudof rypisti silmiänsä; mutta Simonson ei näyttänyt välittävän. Tuntien teidän suhteenne Katarina Mihailovnaan, alkoi hän, katsellen tarkkaavasti ja suoraan hyvänluontoisilla silmillään Nehljudofin kasvoihin, pidän itseni velvollisena... jatkoi hän, mutta oli pakoitettu keskeyttämään, sillä juuri ovessa kaksi ääntä kiljui yhtä aikaa riidellen keskenään.